Mielipide

Fennovoima kestää tarkastelun

Hanna Halmeenpää peräänkuulutti kolumnissaan (MT 19.4.) Fennovoiman ja Rosatomin toiminnan lähempää tarkastelua. Alla tarkastelen omaa tonttiamme – Fenno­voimaa ja sen suunnitteilla olevaa Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitosta.

Ydinvoima on tehokas tapa tuottaa energiaa. Hanhikivi 1 -voimalaitos tuottaa tulevaisuudessa Suomelle kymmenyksen kuluttamastamme sähköstä. Se tekee sen päästöttömästi, tasaisesti ja luotettavasti, säästä riippumatta.

Ydinvoimalaitoksessa tuotetaan suuri määrä sähköä pienellä maa-alueella. Tämä on päästöttömyyden ohella ydinvoiman suurimpia vahvuuksia. Mitä pienempi pinta-ala on varattuna energiantuotannon tarpeisiin, sitä enemmän maata jää muuta tarkoitusta varten – asumiseen, ruuan tuotantoon, uimarannoiksi, mökkeilyyn, koskemattomaksi luonnoksi.

Laitoksen jäähdytyksessä käytettävä merivesi lasketaan takaisin mereen lämmenneenä, mutta sen laatu ei muutu, vaan vesi on edelleen vettä. Lämpökuorman vaikutuksia vedenlaatuun ja vesieliöstöön tarkkaillaan säännöllisesti ely-keskuksen ohjeiden mukaisesti.

Hanhikivi 1 käyttää polttoaineenaan kierrätettyä uraania, mikä pienentää uraaninlouhinnan tarvetta. Toisaalta kaikella kaivostoiminnalla on ympäristövaikutuksia – uraania tarvitaan määrällisesti vain pieni murto-osa verrattuna kivi­hiileen, kaivannainen sekin. Hanhikivi 1 käyttää koko käyttöikänsä aikana vähemmän polttoainetta kuin hiilivoimala yhdessä vuorokaudessa.

Parhalahtisilla on jatkossakin yhteys merelle. Niemen läheisyydessä on kaikille avoin uimaranta ja luonnonvaraista rantaviivaa riittää, vaikka alueella on myös runsaasti kesämökkejä.

Valitettavasti pääsy Hanhi­kivelle on väliaikaisesti katkaistu turvallisuussyistä. Kiven tulevaisuus on kuitenkin turvattu, sillä osallistumme valtakunnallisesti merkittävän muinaisjäännöksen suojeluun. Laadimme alueelle Museoviraston sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristöviraston hyväksymän ympäristönhoito­suunnitelman, puramme kiven päälle rakennetut portaat ja lopulta avaamme yleisölle pääsyn kivelle.

Käytetyn ydinpolttoaineen käsittelyyn on varauduttu Suomessa lainsäädännöllä. Sen mukaisesti jätehuoltoon tarvittavat rahat kerätään laitoksen käydessä, ja varat rahastoidaan ydinjätehuoltorahastoon. Näin varmistetaan, että rahaa on aina kerätty riittävästi siihen hetkeen mennessä syntyneet käytetyn polttoaineen loppu­sijoittamiseen.

Ydinenergian tuotantoa ei ole Suomen historiassa tuettu verovaroin. Fennovoiman omistajan, Voimaosakeyhtiön SF:n osakkaat ovat kukin arvioineet hankkeen edullisuuden omista lähtökohdistaan.

Useimmat paikalliset energia­yhtiöt hankkivat tuotanto-­osuuksia monipuolisesti eri energia­muodoista. Ei ydin­voimaan sijoittaminen sulje pois uusiutuvan energian investointeja varsinkaan tilanteessa, jossa Suomi tuo viidenneksen käyttämästään sähköstä ulkomailta.

Jokainen energia-alalla työskentelevä ymmärtää, miten valtavasta urakasta puhutaan, kun puhutaan fossiilisen energian korvaamisesta muilla energianlähteillä. Siinä urakassa tarvitaan kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja – myös ydinvoimaa.

Heli Haikola

Alueviestintäpäällikkö

Fennovoima Oy

Lue lisää

Yle uutiset: Fennovoiman turvallisuusarviointi etenee Säteilyturvakeskuksessa selvityspyyntöjen kautta

Ratkaisuja ongelmiin

Seura: Venäläiset yrittivät suojella Fennovoima-hanketta laajalla vaikuttamisoperaatiolla

Ydinturman jäljet pelottavat yhä