Mielipide

Lannan patterointikielto on järjetön

Ympäristöministeriön (YM) esitys nitraattidirektiivin toimeksipanosta on ollut lausuntopyynnöllä. Ravinteiden käytön tehostaminen on viljelijän ja ympäristön yhteinen etu, vaikka kustannusten ja hyötyjen jyvittäminen eri osapuolten kesken joskus vähän hiertääkin.

Pääosin esitys on hyvä ja perusteltu, mutta lannan patterivarastoinnin tai kompostoinnin lähes totaalinen kielto johtaa monissa tapauksissa ravinnepäästöjen lisääntymiseen.

Itsellämme on lampaita, jotka talvehtivat kuivikepohjaisessa pihatossa, johon kertyy koko kahdeksan kuukauden sisäruokintakauden lanta, kuivikkeet ja rehujämät.

Kuivikepohjaa päästään tyhjentämään laidunkauden alettua, mikä on käytännössä heti aikaisimpien kylvöjen jälkeen. Emme voi siis tyhjentää suoraan lampolasta viljojen lannoitteeksi.

Aikataulusyiden lisäksi haluamme lantaa kompostoimalla varmistaa, että monesti varsin epätasalaatuinen pehkupohja saadaan lantakärryllä kompostiaumaan purkamalla jalostettua tasalaatuiseksi, tasaisesti levitettäväksi lannoitteeksi.

Samassa yhteydessä kompostiin laitetaan kiertoon pilaantuneita rehuja ja muuta eloperäistä jätettä.

Tähän asti olemme varastoineet lantaa kompostiaumassa seuraavaan kevääseen odottamaan ravinteiden hyväksikäytön kannalta ylivoimaisen tehokasta kevätlevitystä.

Myönnän, että kompostiauman peittämisessä olisimme voineet olla ahkerampia, mutta myös peittämättömästä aumasta päästöt ympäristöön ovat pienempiä kuin syyslevityksessä.

Olen aiemmin tehnyt tutkimusta lannan hyväksikäytöstä, muun muassa yhden kenttäkokeen kompostoinnin aikaisista ravinnevalumista. Tulokset olivat samansuuntaisia kuin Keski-Euroopassakin: hengittävä keinokuituhuopa (esimerkiksi kompostihuopa) katteena pudottaa ravinnepäästöt noin neljännekseen peittämättömään aumaan verrattuna.

Jotta lantakomposti on mahdollista levittää ennen keväistä viljan kylvöä, on ainakin täällä nopean kevään pohjolassa minimoitava keväinen lantaralli. Siksi olemme tehneet kompostiaumat aina sille lohkolle, jolle lanta on tarkoitus levittää.

YM:n asetusluonnoksen vaatimus talviaikaisen aumaamisen kieltämisestä lopettaisi nykyisen menettelymme.

Vaihtoehtona ovat joko syyslevitys tai tiivispohjaisten varastoalueiden (=lantalan) rakentaminen. Mikäli varastoalueita ei rakenneta lähelle levityskohdetta, ei kevätlevitys käytännössä toimi.

Meillä, kuten monella muullakin nykyviljelijällä, on vuokrapeltoja eri suunnilla tilakeskuksesta käsin. Vuokramaille tiivispohjaisen (=asfaltoidun) kentän rakentaminen ei ole realismia, joten ne jäisivät väistämättä syyslevityksen tai täydellisen lannoittamattomuuden varaan.

Lannan käyttö keskittyisi lohkoille, jotka ovat kohtuullisen etäisyyden päässä lantavarastosta.

Kiinteitä lantoja on tunnetusti monenlaisia. Oman lampolan kuivikepohjamme on varmaankin sieltä kuivimmasta päästä. Aikamoista velliä olen nähnyt patteroitavan. On kuitenkin väärin, että mahdollisten väärinkäytösten vuoksi myös aidosti kuivan lannan kompostoijat joutuvat kärsimään.

Asetusluonnoksen 30 prosentin kuiva-aineraja lienee kohdallaan, kun arvioidaan patteroitavan lannan ravinnepäästöriskejä.

Kiinteäpohjaisen lantavaraston rakentaminen ei vähennä patteroinnin aikaisia ravinnepäästöjä, mikäli varaston valumavesiä ei oteta talteen. Vaadittaisiin siis vielä lantavesille varastokaivot. Verrattuna asialliseen paikkaan maan päälle sijoitettuun ja kompostihuovalla katettuun patteriin, ravinnepäästöjen pienentämisen kustannus karkaa älyttömän korkeaksi.

Esitänkin, että ympäristöministeriö muuttaa esitystään niin, että talven yli tapahtuva patterointi jää mahdolliseksi. Vaikka niin, että peittäminen kompostihuovalla tai vastaavalla olisi pakollista. Sen kustannus on kohtuullinen, teho hyvä ja valvonta helppoa.

Näin lannan tehokas kevätlevitys tilan kaikille, myös etäämmällä sijaitseville lohkoille olisi mahdollista.

Omalla tilallamme täällä pohjoisessa syyslevityskään ei tietysti olisi täysi katastrofi: talvi täällä on kylmä ja kohtuullisen ennustettava. Eteläisessä Suomessa syyslevitys on ympäristönsuojelullisesti ja ihan lannoitetaloudellisestikin huomattavan huono vaihtoehto.

Toivon kuitenkin, että voisimme omalla tilallammekin jatkaa nykyistä, ravinteiden hyväksikäytön kannalta tehokasta menettelyä myös tulevaisuudessa.

Lue lisää

Pelloille levitetty lanta voi lisätä antibioottiresistenssiä – lannan käsittely luo mahdollisuuksia ongelman torjuntaan, uskovat suomalaistutkijat

Lanta on pelloilla arvokas lannoite, mutta sen käytössä on tehostamisen varaa

Lannasta prosessoidaan vasta kuusi prosenttia – "Kierrätyslannoitteet otettava käyttöön, oli tuotantosuunta tavallinen tai luomu"

Kyky hiilensidontaan korostuu maatiloilla – "Energiantuotannosta tulee monen tilan tukijalka"