Mielipide

Maatalouden päästövähennykset ovat osa ilmastonmuutoksen ratkaisupalettia

Maatalouden päästöjä ei tule jättää pyhän lehmän asemaan.

Kymmenys EU-alueen kasvihuonepäästöistä tulee maataloudesta. Märehtijöiden ruuansulatus, lannoitteiden käyttö, maanmuokkaus ja lannankäsittely ovat pääasiallisia päästölähteitä metaanille ja ammoniakille - maatalouden pääasiallisille kasvihuonekaasuille.

Euroopan unionin ilmastopolitiikka on keskittynyt vähentämään teollisuuden hiilidioksidipäästöjä päästökaupan muodossa. Metaanipäästöille ei ole asetettu EU-tason tavoitteita, vaan jäsenmaat ovat voineet halutessaan valita metaanipäästöjen vähentämisen osana omien päästötavoitteidensa saavuttamista.

Kokonaiskuvassa eurooppalainen maatalous on osallistunut ilmastotalkoisiin ja vähentänyt päästöjään viimeisten vuosien aikana. Tämä on johtunut eläinten määrän laskusta, typpeä sisältävien lannoitteiden tarkemmasta hyödyntämisestä sekä lannankäsittelytekniikoiden kehittymisestä.

Euroopan komissio julkisti tämän kuun alussa suuntaviivat sille, miten Euroopan ilmastopolitiikka vastaa Pariisissa joulukuussa sovittuihin kansainvälisiin ilmastotavoitteisiin. Pariisissa maailman johtajat sopivat ilmaston lämpenemisen hidastamisesta alle 2 asteeseen - jopa 1,5 asteeseen - tämän vuosisadan loppuun mennessä.

Kun lasketaan yhteen ne päästövähennystavoitteet, jotka sopimusten osapuolet ovat tähän mennessä antaneet, lämpötilan nousu voidaan hidastaa 2,7 - 3 asteeseen. Ilmakehään päästettäisiin 12 miljardia tonnia hiilidioksidia yli sen rajan, jonka katsotaan pitävän maapallo elinkelpoisena myös tuleville sukupolville.

Tämän matematiikan valossa myös Euroopan unionin tulee kiristää päästötavoitteitaan. Maataloudesta on kaikunut selkeä viesti siitä, että tiukennukset eivät voi ainakaan koskea kyseistä sektoria. Lehmiä ei vain yksinkertaisesti voi estää pieremästä.

Metaani on hiilidioksidia lyhytvaikutteisempi, mutta ärhäkämpi kaasu. Metaanipäästöjen vähentämisellä on erityisesti siis merkitystä lyhyen aikavälin ilmastotoimenpiteiden kannalta.

Viljelyn monokulttuurin seurauksena maaperä on globaalisti menettänyt 50–70 prosenttia alkuperäisestä kyvystään sitoa hiilidioksidia. Tämän trendin kääntäminen on merkittävä osa ratkaisua ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Kansainvälinen ruoka- ja maatalousjärjestö FAO on selvittänyt, että laidunnuksesta johtuva hiilen sitoutuminen maaperään vähentäisi ilmakehästä 0,6 Gt hiilidioksidia. Ranskalainen tutkimusinstituutti De L'Evelage on puolestaan arvioinut, että maitokarjan ulkolaidunnuksella voidaan korvata 10–70 prosenttia sektorin kasvihuonepäästöistä. Lihakarjan osalta korvaamisosuus on jopa 60–100 prosenttia.

Tarvittavat toimenpiteet ovat tuttuja luomutuotannosta. Kasvinvuorotteluun perustuva viljelykierto lisää maaperän humuksen määrää. Keinolannoitteiden korvaaminen eloperäisellä lannoituksella parantaa ravinnekiertoa sekä pienentää lannoiteteollisuuden ilmastovaikutuksia.

Muutoksilla karjan ruokavalioon ja lannan levitystapoihin on mahdollista vähentää maatalouden metaanipäästöjä kustannustehokkaasti. Märehtijöiden laidunnus ja lannan ravinteiden imeytyminen maaperään edistää ruohon kasvua ja sitä kautta hiilidioksidin sitoutumista maaperään, jopa kuuden vuoden ajaksi.

Laidunnuksen vaikutus hiilen sidontaan on kaikkein tehokkainta luonnonlaitumilla, joilla eläintiheys on pieni ja joita ei muokata lainkaan. Samalla ylläpidetään lajistorikkainta osaa maatalousluonnosta, maisema-arvoja unohtamatta. Luonnonlaitumia hyödyntävä eläintuotanto (tai luomutuotanto) on ekologisesti kestävää toimintaa.

Kokonaisvaltainen ruokapolitiikka on osa ilmastopolitiikkaa, ja märehtijöiden laidunnus on hyvä esimerkki tästä. Oikein toteutettuna se edistää ympäristön kantokykyä merkittävästi, lisää eläinten hyvinvointia ja terveyttä, parantaa sen myötä myös ruuan terveellisyyttä ja ainakin luomusertifikaatin alla tuo parempaa tuloa viljelijälle.

Maatalouden päästöjä ei tule jättää pyhän lehmän asemaan, vaan tarkastella osana laajempaa ilmasto- ja kestävän ruuantuotannon politiikkaa, jota Eurooppaan tarvitaan lisää.

Lue lisää

On epäisänmaallista ajaa metsävaltaa EU:lle

EU:n vihreä raha tehokäyttöön

Tutkijat vastaavat: "Turvepeltojen määrä ei selviä viljavuusnäytteistä"

Turvepeltojen määrä ei selviä viljavuusnäytteistä