Mielipide

Mitä maksaa Fennovoima?

Julkisuudessa on esitetty vahvan epäileviä arvioita Fennovoiman ydinvoimahankkeen taloudellisesta kannattavuudesta. On kuultu myös pienimuotoiseen paniikkiin viittaavia älähdyksiä hankkeen kannattajatahoilta.

Kannattavuutta pohtivat parhaillaan yhtiön osakkaat, joiden on päätettävä lokakuun aikana, jatkavatko he Fennovoiman hankkeen rahoittamista.

Fennovoiman osakkaina olevien kunnallisten sähköyhtiöiden omistajakuntien taloustilanne on ollut viimeaikoina karua luettavaa: Hamina ja Savukoski lomauttavat koko henkilöstönsä, Seinäjoki parisataa.

Raasepori yrittää nälkäkuurissaan välttää irtisanomisia, Kouvolassa saa lähteä 600, Lahden Energiasta mahdollisesti kolmannes työntekijöistä.

Kankaanpää ja Vaasa aloittavat koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut, Mikkeli lakkauttaa tukun kouluja. Rovaniemellä on luvassa hätäleikkauksia, veronkorotuksia ja velanottoa.

Samansuuntaista viestiä kuuluu muun muassa Keminmaasta, Raahesta, Ähtäristä, Kemijärveltä, Sodankylästä, Kouvolasta, Vantaalta ja Virroilta.

Ajankohtainen kysymys siis on, onko Fennovoiman hanke mahdollista saada taloudellisesti kannattavaksi? Fennovoiman ydinvoimalan rakentamiskustannukset tehoyksikköä kohden ovat paisumassa Olkiluodon ikuisuushankettakin korkeammiksi jo lähtötilanteessa.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston vajaa vuosi sitten julkistaman sähkön tuotantokustannusvertailun numeroihin verraten Fennovoima-Rosatomin laitos saataisiin ehkä täpärästi plussalle, mikäli se rakennettaisiin valmiille ydinvoimalatontille, olemassa olevaan infraan. Näin ei ole Fennovoiman tapauksessa, jonka suunnitelmat ovat Pyhäjoella Hanhikiven rantametsissä.

Osakkailla on myös arvioitavanaan, kuinka suuren taloudellisen riskin he pystyvät ottamaan.

Erikoiseksi tilanteen tekee se, ettei Fennovoiman ja Rosatomin välisen sopimuksen lopullinen hinta ole vielä edes osakkaiden tiedossa. Hintalappu on yhtiön hallituksen puheenjohtaja Pekka Ottavaisen mukaan auki siihen asti, kun laitostoimitussopimukset on vuoden loppuun mennessä määrä allekirjoittaa (YLE Talous 4.10.).

Osakkaiden taloudellista riskiä lisää se, ettei kukaan pysty varmuudella sanomaan, minkä hintaista Fennovoiman aikanaan tuottama sähkö olisi. Osakkaathan paitsi saavat, myös joutuvat ostamaan omakustannushintaista sähköä, oli sen hinta sitten mitä hyvänsä.

Moniko osakas heittää pyyhkeen kehään ja mitä tekevät isommat osakkaat, kuten Talvivaara ja Outokumpu? Talvivaara omistaa tällä hetkellä 3,7 prosenttia (60 MW) osuuden hankkeesta, Outokumpu 15 prosenttia (180 MW).

Talvivaaran investointisumma olisi arviolta noin 320 miljoonaa, eli saman verran kuin yhtiö keräsi viime kevään suurella osakeannilla, toimintansa tervehdyttämiseen. Parhaillaan mittavilla yt-neuvotteluilla ja rakennejärjestelyillä vuotuisia 300 miljoonan euron säästöjä hakevan Outokummun investointisumma lähentelee samalla laskuopilla miljardia.

Jos Rosatom hyväksytään mukaan suurosakkaaksi, muiden rahoitusosuudet toki pienenevät, mutta samalla vähenee myös saatavan sähkön määrä.

Kun Fennovoima nyt pyrkii vääntämään hankkeen hintaa alaspäin, oma riskinsä piilee myös hankkeen kotimaisuusasteessa. Aikaisemman jopa 50 prosenttia kotimaisuusasteen tavoittelun sijaan Fennovoima ei tätä nykyä lupailekaan kotimaisen työvoiman käytöstä mitään.

Sitran juuri julkaiseman tutkimuksen mukaan suuret energiainvestoinnit tehdään yhteiskunnan kokonaisedun kannalta kapeakatseisesti.

Aluetalouden sekä kuntien, valtion, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta edullisimpia olisivat kotimaisia energianlähteitä suosivat voimalaitokset, joista syntyy tuloja kotimaisille yrityksille ja työtä ihmisille. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan puolestaan Suomessa on puuta ja biomassoja usean ydinvoimalan verran.

Fennovoiman hintalappua odotellessa osakkailla onkin hyvin aikaa pohtia, maksaisivatko kotimaiset hajautetun energian hankkeet itsensä takaisin ydinvoimalaa paremmin?

Helena Maijala

Hanna Halmeenpää

Pro Hanhikivi ry

Lue lisää

Tutkimus: Fennovoiman sähkö olisi tuulivoimaakin kalliimpaa

Vapaavuori tyytyväinen Fortumin Fennovoima-päätökseen

Ydinvoimasta paljon vääriä käsityksiä

Hemminki ja Engman vaihdettiin Fennovoiman johtoon