Mielipide

Muuttuuhan se ilmasto, mutta miten?

Pohjoisella pallonpuoliskolla väestö on ahdistunut ilmastonmuutoksesta. Vain harvat muistavat tai
tietävät, että ilmastonmuutos ei ole koskaan pysähtynyt. Muuttuminen on yhtä varmaa kuin on auringon tuottama energia ja maapallon eläminen sen avulla. Kuitenkin arvellaan, että 2 000 maailman etevimmistä tiedemiehiä on sitoutunut tutkimaan aihetta ilmaston muutos. Tutkijat esittävät
laajasti tuloksiaan hiilidioksidin
ja metaanin vaikutuksesta ilmakehään.

Hiilidioksidi, molekyylikaavaltaan CO2, on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste, ja sitä syntyy kaiken palamisen yhteydessä hengitys mukaan luettuna. Normaaliolosuhteissa hiilidioksidi on hajuton, väritön ja huonosti reagoiva kaasu. Hiilidioksidi on suurina pitoisuuksina
terveydelle haitallista. Puhtaana kaasuna se syrjäyttää hapen ja voi tukahduttaa ihmisen.

Hiilidioksidin luontainen pitoisuus vaihtelee vuorokauden ja vuodenajan mukaan ollen keskimäärin 280 ppm eli miljoonasosaa tilavuudesta. Sen keskimääräinen pitoisuus maan ilmakehässä on kuitenkin
vaihdellut huomattavasti maapallon eri geologisina aikakausina.

Vuonna 2008 pitoisuus oli
mittausten mukaan noin 385 ppm, mutta esiteollisella ajalla (noin 1800-luvun alkuun
saakka) pitoisuus pysyi 260–280 ppm:n tasolla noin kymmenen tuhannen vuoden ajan. Merenpohjan sedimenteistä ja kasvien fossiileista tehtyjen mittausten perusteella on voitu arvioida, että esimerkiksi 150–200 miljoonaa vuotta sitten hiilidioksidin pitoisuus oli kuitenkin ilmeisesti paljon nykyistä korkeampi, yli 2 000 ppm, ja 400–600 miljoonaa vuotta sitten ajoittain jopa yli 5 000 ppm.

Hiilidioksidia poistuu ilmakehästä kasveihin sitoutumisen kautta niiden viherhiukkasissa tapahtuvaan sokerin tuotantoon ja liukenemalla veteen 1,45 kiloa tuhanteen litraan vettä, jolloin muodostuu hiilihappoa. Sitä sitoutuu eniten kylmään veteen. Tästä johtuu se, että lumen sulamisvesien pH:n on todettu olevan jopa 2.

Metaani (CH4) on yksinkertaisin hiilivety ja alkaani. Se on hajuton, ilmaa kevyempi kaasu. Metaani on hiilidioksidin
ohella yksi merkittävimmistä
kasvihuonekaasuista. Sitä syntyy eloperäisen aineksen mädäntyessä hapettomissa oloissa esimerkiksi eläinten ruoansulatuskanavissa, soissa, kaatopaikoilla ja riisipelloilla. Lisäksi metaania vapautuu fossiilisten polttoaineiden hankinnan ja jalostuksen yhteydessä. Metaania kerätään talteen polttoaineeksi biokaasuna.

Metaanin pitoisuus ilmakehässä on yli kaksinkertaistunut esiteollisen ajan jälkeen. Metaanin elinikä ilmakehässä on vain noin kymmenen vuotta, mutta sen ilmakehää lämmittävä vaikutus on 25 kertaa suurempi kuin hiilidioksidilla. Erään arvion mukana puolet maailman metaanipäästöistä
syntyy maanviljelyksestä, jonka ylivoimaisesti suurin päästölähde on karjatalous.

Siperian turvesoiden ikiroudan sulamisesta voi aiheutua jopa 70 000 miljoonan tonnin
metaanipäästöt, jotka edelleen
kiihdyttäisivät ilmastonmuutosta.Ilmakehän metaanipitoisuus nousi poikkeuksellisen paljon vuonna 2007. Syytä ei tiedetä, mutta epäillään Siperian soiden vapauttavan metaania ikiroudan sulaessa ilmaston lämmettyä.

Nyt lasketaan ilmaston
keskimäärin lämmenneen
0,8 astetta 130 vuoden aikana. Mittaus alkoi pienen jääkauden lopulla, joten lämpenemistä voidaan pitää toivottuna. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kohonnut 100 ppm. Sen arvellaan olevan lämpiämisen aiheuttaja.

Viiden viimeisen vuoden aikana ilmakehän lämpötilan nousu on kuitenkin tasaantunut. Hiilidioksidia poistuu ilmakehästä sateen mukana, ja se sitoutuu maaperään. Metaanin pitoisuuden kaksin kertaistuminen ilmakehässä on karkea arvio.

Eräiden tanskalaisten havaintojen mukaan metaania kupli merestä pohjoisella napa-alueella.

Tämä voi johtua siitä, että aiemmin jään alla olleista öljyesiintymistä kohonnut kaasu on nyt näkyvissä. Siperia soiden sulamisessa on vakavin ongelma ikiroudan varaan
tehtyjen rakennusten sortuminen. Jäätyneestä turpeesta tuleva metaani ei taida tuottaa kovin suurta uhkaa.

Metaani hajoaa auringon UV-säteilyn vaikutuksesta.Näitä juttuja pohdiskelee tuo mittava tiedemiesten raati.

Lue lisää

Veroa verosta sähkönsiirrossa

Kyläkaupat eivät ole historiaa

Norpan suojelu on nyt omissa käsissämme

Turvepellon viljely ilmastokestävästi suorakylvöllä