Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Mielipide

Rinnakkaisvaluutasta puhtia biotalouteen

Paavo Väyrynen: "Nyt olemme niin syvässä suossa, että voimme pelastautua vain rinnakkais-valuutan avulla."

Kaikki järkisyyt puhuvat sen puolesta, että Suomi siirtyisi rinnakkaisvaluuttaan ja valitsisi talouspolitiikassaan Ruotsin tien.

Yhtenäisvaluutta euro on epäonnistunut. Vain Saksa on hyötynyt siitä. Professori Vesa Kanniaisen työryhmä on arvioinut, että euroalueen maat ovat kärsineet keskimäärin noin 10 prosentin hyvinvointitappion. Suomen tappio on ollut tätä suurempi, kuten vertailu Ruotsiin osoittaa.

Ruotsin ja Suomen taloudet ovat hyvin samankaltaiset. Molemmille oman valuutan ja Yhdysvaltain dollarin välinen vaihtokurssi on tärkeä.

Ruotsin kelluvan kruunun dollarikurssi on joustanut tarpeen mukaan sekä alas- että ylöspäin. Kilpailukyky on säilynyt, talous on kasvanut, työllisyystilanne on ollut hyvä ja julkinen talous kunnossa.

Suomi on kärsinyt euron dollarikurssin jyrkistä vaihteluista. Kun euroon siirryttiin, se devalvoitui aluksi noin 50 prosenttia ja revalvoitui sitten noin 100 prosenttia. Korkeimmillaan euron kurssi oli juuri vuoden 2008 finanssikriisin alkaessa.

Tilannetta pahensi vuoden 2007 holtiton tuloratkaisu. Vientimme ja teollisuustuotantomme romahtivat pahemmin kuin missään muussa maassa.

Ruotsin talous on kasvanut vuoden 2008 jälkeen 8 prosenttia ja Suomen supistunut 6 prosenttia. Euroalueen ulkopuolella kansantulomme olisi saattanut olla nyt 25–30 miljardia euroa nykyistä suurempi ja julkisen talouden käytettävissä olisi voinut olla noin 15 miljardia nykyistä enemmän. Valtion velka olisi säilynyt vähäisenä.

Sama meno uhkaa jatkua. Suomen talous supistuu tänäkin vuonna, ja lähivuosiksi ennustetaan nollakasvua. Jos Suomi siirtyisi kelluvaan rinnakkaisvaluuttaan, meillä olisi mahdollisuus keskimäärin noin 3 prosentin vuotuiseen talouskasvuun.

Kasvupolitiikalla kansantulomme voisi kasvaa neljässä vuodessa yli 20 miljardilla eurolla ja julkisen talouden käytettävissä voisi olla yli 10 miljardia ennakoitua enemmän. Kaikki voittaisivat.

Miksi tähän mahdollisuuteen ei tartuta? Miksi tästä ei edes keskustella?

Keskusta vastusti euroon siirtymistä ja oli oikeassa. Puolue piti päätöstä perustuslain vastaisena, kun ei järjestetty kansanäänestystä eikä eduskunnalle annettu edes lakiehdotusta vaan ainoastaan tiedonanto. Kristillinen liitto oli samalla kannalla.

Lähes kaikki perussuomalaisten nykyiset kansanedustajat ilmoittivat Ylen vaalikoneessa katsovansa, että Suomen olisi parempi olla euro­alueen ulkopuolella. Samalla kannalla oli 14 keskustan edustajaa ja muun muassa vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki ja Li Andersson sekä kokoomuksen Elina Lepomäki.

Vain SDP:n, RKP:n ja vihreiden kaikki edustajat olivat sitä mieltä, että Suomen on parempi kuulua euroalueeseen.

SDP on menneisyytensä vanki. Suljetun talouden oloissa SDP ja sen johtama ay-liike pyrkivät maksimoimaan palkankorotukset, ja usein ne ylittivät tuottavuuden nousun. Työntekijöidenkin eduksi kilpailukyky palautettiin devalvaatioilla, joita demarit säännönmukaisesti vastustivat.

1980-luvun lopulla elämää kiinteän kurssin oloissa kokeiltiin Mauno Koiviston johdolla niin sanotulla vahvan markan politiikalla. Se suisti Suomen talouden raiteiltaan ja johti lopulta pakkodevalvaatioihin ja kelluvaan valuuttaan.

Saatujen kokemusten nojalla Suomen ei olisi missään tapauksessa tullut mennä yhtenäisvaluuttaan. Nyt olemme niin syvässä suossa, että voimme pelastautua vain rinnakkaisvaluutan avulla.

Markan kurssi olisi aluksi sama kuin euron. Sitten markka päästettäisiin kellumaan, jolloin sen arvo todennäköisesti ainakin aluksi alenisi. Taso riippuisi toteutettavasta tulo- ja finanssipolitiikasta.

Palkat, eläkkeet ja verot maksettaisiin markkoina. Tavarat ja palvelut ostettaisiin markoilla. Lainat ja talletukset muuttuisivat markkamääräisiksi. Kuluttajan ja velallisen asema ei muuttuisi, jos markan ulkoinen arvo muuttuisi.

Kun kilpailukyky parantuisi kertaheitolla, vienti lähtisi vetämään ja talous kasvamaan. Ulkomaiset tavarat hieman kallistuisivat, mikä suuntaisi kysyntää kotimaisiin tuotteisiin.

Suomen ongelmana ei ole vain työvoimakustannusten korkeus, vaan myös ylikorkea yleinen kustannus- ja hinta­taso. Devalvaatio parantaisi koko kansantalouden ulkomaista kilpailukykyä.

Myös elintarviketalouden kilpailukyky kohentuisi sekä kotimaassa että vientimarkkinoilla. Kun tuontienergia kallistuisi, kotimaisen uusiutuvan energian kilpailuasema vahvistuisi. Biotalouden kehitykseen saataisiin todellista puhtia.

Meidän on saatava aikaan avoin keskustelu Suomen talouspolitiikan vaihtoehdoista. Siihen tähtää kansalaisaloitteeni kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa.

Kansanäänestys pitää saada aikaan senkin vuoksi, että euro­alueesta ollaan kehittämässä velkaunionia, jossa suomalaisten vastuu muiden maiden veloista uhkaa lisääntyä, ja liittovaltiota, jossa Suomi menettäisi lopullisesti sekä taloudellisen että valtiollisen itsenäisyytensä.

Lue lisää

Väyrynen: Viljelijät hyötyisivät euroerosta

VM ennustaa pientä talouskasvua tänä vuonna

D-lääkettä eurolle

Vahva euro käy riskiksi Suomelle