Mielipide

Romutammeko huoltovarmuutta?

Globaalit luonnonkatastrofit ulottuvat välillisesti myös Suomeen muun muassa pakolaisten muodossa ja ruuan kasvavana tarpeena maailmalla. Haavoittuvuutemme erilaisissa konflikteissa ja kriiseissä lisääntyy huoltovarmuuden heikentyessä. Miten hyvin olemme varautuneet?

Ruuan ja energian huoltovarmuus on myös turvallisuuskysymys. Valtio on kuitenkin myymässä polttoöljyn ja leipäviljan varmuusvarastoja vuoden 2016 loppuun mennessä ja saanee näin 300–350 miljoonan euron tulot. Leipäviljan varastot ovat aiemmin olleet vuoden ajalle, mutta nyt niitä lasketaan puoleen vuoteen. Olemme luopumassa varmuusvarastoista valtiontalouden tasapainottamiseksi.

Suomi on kuin saari, joten taloutemme on riippuvainen ulkomaisista verkostoista ja logististen järjestelmien toimivuudesta. Maailmankaupan vapautuminen lisää sekä mahdollisuuksia että uhkia: kriittisten materiaalien ja raaka-aineiden saatavuus voi häiriintyä.

Tuotantoa keskitetään tehokkaimmille alueille ja se johtaa riippuvuuteen maailmanlaajuisista logistisista järjestelmistä. Yksi Suomen haasteista huoltovarmuudessa on pitkät kuljetusetäisyydet. Hallitus esittää tie- ja rataverkkojen yhtiöittämistä, joten on mahdollista, että nekin aikanaan yksityistään. Yksityisen tahon intressinä ei ole huolehtia syrjäseutujen tie- ja rataverkosta.

Vahvuuksiamme ovat runsaat vesivarat, bioenergiapotentiaali, kehittynyt hyvinvointijärjestelmä, hyvä elintarviketuotantokyky ja laaja pinta-ala. Joten niiden säilyttäminen kansallisissa käsissä pitäisi nähdä turvallisuuskysymyksenä, eikä niitä saa uhrata voitontavoittelun kohteeksi.

Vesivarantojemme yksityistämistä on ehdottanut muun muassa Wahlroos. Mitä seurauksia olisi veden monopolista - erityisesti kriisin sattuessa? Entä kuinka pitkälle voimme yksityistää hyvinvointijärjestelmäämme, ettei se vaarantaisi heikommassa asemassa olevien selviytymistä kriisin sattuessa? Markkinaehtoisesti toimivan järjestelmän tavoitteena on voiton tavoittelu, ei palvelujen varmistaminen.

Tukemalla kotimaista maataloutta varmistamme ruuan huoltovarmuuden. Markkinaliberalistien äänellä on nyt vaadittu maataloustukien poistamista. Tämä johtaisi kotimaisen ruuantuotannon alasajoon ja siihen liittyvä osaamisen ja kalustuksen menettämiseen. Kriisitilanteessa tuotannon aloittaminen uudelleen on käytännössä erittäin hidasta ja vaikeaa.

Miten paljon voimme luovuttaa markkinavoimille yhteiskunnan kannalta kriittisiä aloja ja toimintoja? Markkinat eivät kykene ylläpitämään yhteiskunnan taloudellisia ja teknisiä perustoimintoja erilaisissa häiriö- ja poikkeusoloissa. Sen vuoksi tarvitaan erilaisia huoltovarmuustoimenpiteitä.

Meitä koskevat kriisit ovat lisääntyneet. Mitä kansallisia toimenpiteitä on tehty huoltovarmuuden varmistamiseksi ruuan ja energian tuotannossa, hyvinvointijärjestelmän toimivuudessa, tieto- ja viestintäjärjestelmissä, vesihuollossa sekä liikenneyhteyksien toimivuudessa?

Lue lisää

Aluevaltuustoja uhkaa demokratiavaje

Viljelijän rahat ja usko ovat loppu

Soten rahoitusmallista menoautomaatti?

Eduskunta puolsi yksituumaisena vesihuollon pitämistä julkisessa omistuksessa