Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Mielipide

Turkisalan työllistävyydestä

Taina Haarahiltunen kirjoitti Maaseudun Tulevaisuuden Vierasyliössä 18.7., että Eläinsuojeluliitto Animalian ja muiden järjestöjen koordinoimaa kansalaisaloitetta turkistarhauksen kieltämiseksi perustellaan väärin tiedoin. Haarahiltusen väite ei pidä paikkaansa.

Haarahiltunen piti järjestöjen antamia tietoja turkistalouden työllistävyydestä väärinä. Animalia käyttää lukuja, jotka ovat sellaisinaan peräisin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) raportista Turkistilojen talous ja alan merkitys sekä tulevaisuuden näkymät Suomessa, 2008. Kyseinen raportti on käsityksemme mukaan ajantasaisin selvitys, jossa perehdytään turkisalan taloudellisiin vaikutuksiin Suomessa.

MTT:n selvityksessä todetaan, että turkistila työllistää 2000-luvulla keskimäärin 0,7 henkilöä per yritys. 1990-luvulla luku oli hieman korkeampi.

Emme väitä, että luku sisältäisi myös välillisen työllistävyyden. Suurimmalle osalle turkistarhaajista turkistarhaus on MTT:n selvityksen mukaan sivuelinkeino.

Kyseisessä MTT:n raportissa työllisyyslukujen alkuperä on selkeästi perusteltu. Sen sijaan turkisala ja Haarahiltunen käyttävät lausunnoissaan huomattavasti suuremmilta näyttäviä lukuja, joiden laskemistapaa ei ole avoimesti saatavilla. Kritisoimalla järjestöjen käyttämiä työllisyyslukuja Haarahiltunen kritisoi samalla MTT:n työn laatua ja luotettavuutta.

Haarahiltunen esittää myös muita väitteitä, jotka on syytä korjata.

Turkistuotantoa ajetaan alas myös sellaisissa maissa, joissa ala on taloudellisesti merkityksellinen. Viimeisimpänä esimerkkinä Hollannin parlamentti pääsi heinäkuussa sopuun minkkitarhauksen lopettamisesta ja sen kompensaatiomekanismeista. Hollannissa tarhataan enemmän minkkejä kuin turkiseläimiä tarhataan kokonaisuudessaan Suomessa.

Turkistarhojen aiheuttamat eläinten hyvinvointiongelmat ovat kiistämättömiä. Haarahiltusen mainitsema stereotyyppinen käyttäytyminen on vain yksi oire heikoista olosuhteista ja eläimen sopeutumattomuudesta pieniin häkkeihin.

Suomessa turkiseläinten pidolle asetetut eläinsuojeluvaatimukset ovat huomattavasti löysempiä kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Siitä huolimatta Eviran julkaisemien tietojen mukaan viime vuosina yli puolet tarkastetuista turkistarhoista on rikkonut eläinsuojelulain vaatimuksia.

Ympäristöargumenteista kirjoittaja unohti mainita, että turkiksen hiilijalanjälki on turkisalan teettämän selvityksen mukaan vertailumateriaaleja huomattavasti korkeampi myös käyttöikään suhteutettuna.

On tosiasia, että turkisala tuo Suomelle vientituloja ja alan lopettaminen veisi työpaikkoja. Eettisesti kestämättömän elinkeinon ylläpitämistä ei kuitenkaan voida perustella vain taloudellisin syin.

Yhteiskunta, joka perustaa arvonsa ainoastaan rahaan, ei ole nykyaikaa.

Esitämme turkistarhauksen lopettamista siirtymäajalla tarhaajien uudelleen työllistymistä tukien.

Lue lisää

Ratkaisuja ongelmiin

Yhdistetään ensin maakunnan liitot

Korjaus

Populismi tuhoaa ympäristöä