Mielipide

Turve on puhtaasti kansallinen rikkaus

Käyttökelpoiset turvevarantomme ovat tällä hetkellä peräti noin puolet Norjan tunnetuista öljyvaroista. Turve riittäisi tekemään meistä energiaomavaraisia. Rahassa mitattuna voidaan puhua kymmenien miljardien omaisuudesta ja tuhansista työpaikoista. Turpeen käyttö ei saa yhteiskunnalta mitään tukia.

Kaikkien järvien pohjalle kerrostuu liejua ja mutaa eli järvisedimenttiä. Turvetuotannon vaikutusten selvittämiseksi Jyväskylän ja Turun yliopistot sekä Geologian tutkimuskeskus vertailivat kahta vierekkäistä järveä Keuruulla Keski-Suomessa. Martinjärveen laskevat usean turvetuotantoalueen valumavedet. Sen sijaan Iso Kivijärven valuma-alueella ei ole lainkaan turvetuotantoa, jolloin sen sedimenteistä nähdään muut alueella vaikuttaneet tekijät.

Turvetuotannon vaikutusten ulkopuolisella Iso Kivijärvellä sedimenttiä kertyy selvästi nopeammin kuin turvetuotannon valuma-alueen ytimessä olevalle Martinjärvellä. (GTK, 2016).

Tutkimuksen mukaan turvetuotanto ei ole liettänyt järviä, sen sijaan metsätalous on. Tutkimus selvitti metsätalouden ja turvetuotannon vesistövaikutuksia. Tulosten mukaan turvetuotanto ei ole aiheuttanut järvien merkittävää liettymistä.

Tutkimuksessa ei kuitenkaan selvitetty sitä, levähtääkö mahdollinen lietekertymä järven matalammille alueille ennen kuin se päätyy syvempiin osiin.

Tutkijat kuitenkin toteavat artikkelissaan, että järviparin vertailu nosti esiin sen, että molempien järvien tila on tiukasti sidoksissa alueen maankäyttöön, ja erityisesti metsätalouteen. ”Modernin metsätalouden käytännöt lisäsivät rehevöitymistä sekä pehmeitä, runsaasti orgaanista ainesta sisältäviä vyöhykkeitä järvien pohjissa”, artikkelissa sanotaan.

Useimmilla meistähän on mielikuva järvet pilaavista turvesoista. Noin toki oli aikoinaan, jolloin turpeennostosoiden ympäristöasiat olivat retuperällä.

Tänään tilanne on todellakin toinen. Turvetuotanto on vastuullista, sitä ei enää voida osoittaa syyttävällä sormella. Siksi Bioenergia ry onkin käynyt informaatiotaisteluun.

”Suomen soilla on valtavasti turvetta, jota voi arvoltaan verrata kansainvälisiin öljyesiintymiin. Sillä erotuksella, että Suomessa turvetta syntyy joka vuosi enemmän kuin sitä käytetään. Turpeen käyttö on kestävällä pohjalla.”

Ilkka Hyttinen

Jämijärvi

Lue lisää

Tiede ei anna turvetuotannolle synninpäästöä

Bioenergia-ala purkaisi miljoona hehtaaria ensiharvennusrästejä – paikkaisi turvetuotannon vähentymistä

Energiaturpeen tuotanto pienintä 18 vuoteen

Kostea keli ajoi turvetuotannon jo kolmanteen huonoon kauteen