Mielipide

Tuulivoimaloiden infraääni aiheuttaa terveyshaittoja

Infraääntä voi verrata matalan taajuuden valoon eli infrapunaan.

Tuulivoimaloiden infraäänen aiheuttamien terveyshaittojen sijasta uutisointi keskittyi viikolla lepakoihin. Puheen­aiheen vaihtaminen on ymmärrettävää. On tietenkin järkytys kuulla, että koko läntinen Suomi on jatkuvan, täysin kontrolloimattoman infraääni­altistuksen alla.

Mitä infraääni sitten on? Oikea lähde sen selvittämiseen ei ole eläintiede. Infraääni on teknisempi, fysiikan ja akustiikan alaan kuuluva ilmiö. Akustiikka on äänentutkimusta.

Peruskäsitteet on avattu selkeästi Norosen hyvinvointi­teknologian opinnäytteessä (2015).

Ääniaallot ovat pitkittäisaaltoja, joiden hiukkasten liike on samaan suuntaan kuin aallon etenemisnopeus. Ääniaallot voivat edetä vain väliaineessa, kuten nesteessä ja kaasussa pitkittäisenä aaltoliikkeenä tai kiinteässä aineessa myös poikittaisena aaltoliikkeenä taikka plasmassa. Ääni ei etene tyhjiössä.

Kaasu, kuten ilma, voi johtaa ääniä suurella taajuusskaalalla. Kuultavien äänien taajuus on 20–20 000 Hz, ultraäänien yli 20 000 Hz ja infraäänien alle 20 Hz.

Infraääntä voi verrata matalan taajuuden valoon eli infrapunaan, joka on näkymätöntä ihmissilmälle.

Taajuuden lisäksi ääni­aalloilla on muitakin ominaisuuksia, kuten aallonpituus, värähdyslaajuus eli amplitudi ja etenemisnopeus.

Alle 20 Hz:n taajuinen infra­ääni on siis ääntä. Se kulkee äänennopeudella 344 m/s, silloin kun ilman lämpötila on +20 Celsius-astetta lähellä maanpintaa.

Matalataajuuksisilla äänillä on pidempi aallonpituus kuin korkeataajuuksisilla äänillä, siis esimerkiksi kuultavissa olevilla äänillä. Laskemalla selviää, että 0,5 Hz:n taajuisen infraäänen aallonpituus on 688 m.

Infraäänen aallonpituus on pitkä. Siksi se vaimenee hitaasti ja voi kulkea valtavia etäisyyksiä lähes vaimentumatta.

Yhden kilometrin matkaan infraääneltä kuluu vain 2,9 sekuntia ja 10 kilometriin noin puoli minuuttia. Myötä- tai vastatuuli vaikuttaa myös asiaan ja lämpötilan nousukin nostaa infraäänen kulku­nopeutta.

Tuulivoimalat saavat aikaan infraääntä, joka etenee fysiikan ja akustiikan lakien mukaisesti sitä ympäröivässä väliaineessa, siis ilmassa, nopeasti ja kauas. Se etenee myös kiinteässä väliaineessa ja nesteessä, toisin sanoen rakennuksissa ja ihmisessä. Ihminenhän on 70- prosenttisesti nestettä.

Ilmaan tuulivoimala tekee jatkuvasti värähteleviä, pitkiä, hitaasti vaimenevia ja etäälle ulottuvia paineaaltoja – infraääntä. Tällaisia aaltoja ei voi saada aikaan millään muulla teollisella rakennelmalla kuin tuulivoimalalaitoksella. Jokainen ymmärtää, että ei ole merkityksetöntä, millaisessa ilmassa elämme ja mitä hengitämme.

Infraääntä riittää tuulivoimala-alueiden ympärillä kymmenien kilometrien etäisyydellä niin eläimille ja ihmisille kuin tuulivoiman vastustajille ja kannattajillekin. Mitä se tekee terveydellemme?

Päivi Peltoniemi

FM

Kurikka

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kaikkonen: Hallitus käsittelee tutkahaittaa – puolustushallinto ei vastusta tuulivoiman rakentamista

Suomen tuulivoimatuotanto kasvoi viime vuonna yli viidenneksen – yhtäkään uutta tuulivoimalaa ei rakennettu

Lunastuslaki on torso edelleen