Mielipide

Vesihuoltolaki

Tämän lain tarkoitus on turvata vesihuolto kohtuullisin kustannuksin, ja sitä sovelletaan niillä alueilla jotka kunnat ovat vahvistaneet vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiksi. Vesihuoltolaitokset ovat joko kunnallisia laitoksia tai vesiosuuskuntia.

MTK:n pääjuristi Risto Airikkala on mielipidekirjoituksessaan Nurmijärven Uutisissa kyseenalaistanut kyseisen lain perustuslaillisuutta. Sitä ei olisi pitänyt voida säätää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä koska se muun muassa loukkaa omistussuojaa ja sopimusvapautta.

Hän toteaa myös, että kysymystä voi lähestyä toisesta näkökulmasta. Perustuslain mukaan jokaisen virkamiehen on noudatettava lakia, ja mikäli lakia alemman asteinen säännös (esimerkiksi asetus) on ristiriidassa lain kanssa – ei asetusta saa noudattaa.

Nämä lakien hierarkkisuuteen liittyvät seikat tulisi huomioida lainkäytössä siten, että ristiriitaa perusoikeuksien ja lakien/asetusten kanssa ei synny. Siten muun muassa vesihuoltolain 11 § mukaisen vapautuksen myöntäminen tulisi olla lähes selvää kaikissa niissä tapauksissa, joissa kiinteistönomistaja itse arvioi ja kokee liittymisen epätaloudelliseksi ja kohtuuttomaksi.

On myös huomioitava, että kiinteistönomistajan jo tekemiä investointeja ei korvata.

Vähin lainkäyttöön ja tulkintaan liittyvä johtopäätös edellämainitussa lainsäätämisjärjestyksestä on se, että viranomaiselle asetetaan näyttötaakka kaikissa niissä tilanteissa, joissa niin sanottua pakkovaltaa käytetään. Lisäksi Airikkala huomauttaa että viranomaisten tulisi olla erityisen varovaisia päätöksissään koska virheellisestä päätöksestä seuraa vahingonkorvausvastuu.

Päätöksentekokäytäntö kunnissa on tällä hetkellä täysin toinen. Ainoa pykälä jota näköjään luetaan on lain 10 § jossa sanotaan, että kaikki kiinteistöt toiminta-alueella tulee liittää laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Vapautuksen saavat käytännössä vain niin sanotut mummonmökit, joissa vesi kannetaan sisälle ja ulos.

Lykkäyksen liittymiselle voi saada, jos kiinteistöllä on hyvä kaivovesi ja jätevedenpuhdistus kunnossa. Myös tämä lykkäys voidaan kumota, jos vesihuoltolaitoksen talous vaarantuu.

Laki siis suojaa vesihuoltolaitosta, mutta kiinteistönomistaja velvoitetaan liittymään, vaikkei hän halua liittyä eikä tarvitse vesihuoltolaitoksen palveluja.

Haja-asutusalueella liittymän kokonaiskustannukset helposti ylittävät 20 000 euroa. Tällaisilla kustannuksilla ei voida puhua kohtuudesta, vaan vesihuoltolain väärinkäytöstä.

On korkea aika tarkistaa lakia ja sen määräämää pakkoa. Kuntien tulisi tarkkaan harkita toiminta-alueiden vahvistamista eteenkin haja-asutusalueille ja tutustua lain 7§, joka sanoo että alue vahvistetaan jos kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta määrän tai laadun vuoksi.

Nyt vaikuttaa siltä että toiminta-alueet vahvistetaan rutiinitoimenpiteenä lähinnä vesihuoltolaitoksen aloitteesta, ja usein vielä maaseudulla, jossa keskitetty vesihuolto ei ole taloudellisesti järkevä vaihtoehto.

Lue lisää

Valiokunta puoltaa kansalaisaloitetta vesihuollon yksityistämisen estämiseksi – mietintö patistaa hallitusta lainvalmisteluun

Vesilaitosyhdistys: Vesi- ja viemäriverkoston rapautuminen vaatii asiakasmaksujen tuntuvaa korottamista

Kolme neljästä suomalaisesta vastustaa vesilaitosten yksityistämistä – alle 30-vuotiaat myönteisimpiä

Vesihuollon myynti houkuttaa talousvaikeuksien keskellä Ähtärissä – pienten kuntien vesihuoltolaitokset tuskin kiinnostavat sijoittajia