Mielipide

Viljelymetsä tuottaa puuta tehokkaasti

Maaseudun Tulevaisuuden uutisessa 21.3. kerrottiin tutkimuksesta, jonka mukaan viljeltyjen metsien, erityisesti männiköiden, tuottaman puutavaran laatu on huono. Luontaisesti syntyneissä metsissä mäntyjen tukkiosuus oli 15 prosenttia suurempi kuin samankokoisilla istutetuilla männyillä ja kylvettyihin mäntyihinkin ero saattoi olla 10 prosenttia. Kuusella tulos oli samansuuntainen.

Tutkimus perustui Valtakunnan metsien inventoinnin aineistoihin, joten tuloksista ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä siitä, mikä olisi samoissa olosuhteissa eri uudistamistavoilla perustettujen metsiköiden laatu. Saatuun tulokseen vaikuttanee huomattavasti se, että viljelymetsät ovat keskimäärin viljavammilla kasvupaikoilla kuin luontaisesti syntyneet. Laatuvaihteluun sisältyy siis syntytavan lisäksi kasvupaikasta johtuva vaihtelu. Käytetty menetelmä antaa sinällään oikean kuvan nykymetsien tuottaman puutavaran laadusta.

Tarkastelu jää kuitenkin vajavaiseksi, ellei huomioon oteta myös kasvun määrää ja vertailla eri menetelmien puuntuotoskykyä yli kiertoajan ulottuvalla ajanjaksolla. Tulos viljelypuustojen laadun huononemisesta perustui siis sahapuun osuuteen koko runkopuusta — tuotetun sahatavaran absoluuttisia määriä ei kerrottu.

Kirjoituksen mukaan istutusmännyt kuitenkin saavuttavat saman läpimitan 20–50 vuotta luontaisesti syntyneitä aikaisemmin. Istutusmäntyjen kasvunopeus on siten aineistossa useita kymmeniä prosentteja luontaisia mäntyjä suurempi.

Perusmatematiikalla on laskettavissa, että istutuksen avulla voidaan samassa ajassa tuottaa luontaista uudistamista enemmän sahapuuta, vaikka tukkipuun osuus olisikin istutusmännikössä jonkin verran alempi kuin luontaisesti syntyneessä männikössä. Metsänomistaja tekee tunnetusti tilinsä myydyillä kuutioilla, ei prosenteilla.

En halua tällä vähätellä istutusmetsissä havaittuja laatuongelmia, ainoastaan tuoda esille, että laatua ei pidä tarkastella vain osuuksina, irrallaan tuotetun puun määrästä. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun vertaillaan puuntuotoskykyä ja metsätalouden taloudellista tulosta pitkällä aikavälillä.

Tutkimuksessa todetut laatuongelmat keskittyvät nimenomaan vanhimpiin viljelytaimikoihin, jotka on perustettu maatiaistaimilla ja usein liian reheville maapohjille. Kuten uutisessakin todettiin, nuorempien viljelypuustojen laatu on parantunut 1980-luvulta lähtien, jolloin siemenviljelyssiemenestä kasvatetut istutustaimet ovat yleistyneet.

Kullekin kasvupaikalle sopiva uudistamismenetelmäkin osataan nykyisin valita paremmin kuin vuosikymmeniä sitten. Hyvällä metsänhoidolla niin puiden laatua kuin kasvuakin voidaan parantaa entisestään uudistamistavasta riippumatta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kiinteistörakenne vaatii uudistamista

Suomen taattava turva lapsilleen

Valta uusjakoon sote-maakunnissa