Mielipide

WWF saisi itse tulla tälle vuosituhannelle

WWF Jari Luukkonen (26.8.) vastaa kirjoitukseeni hylkeistä. Kirjoitin, että hylkeitä alkaa olla 100 000. Luukkonen väittää tämän vääräksi laskentakannan perusteella.

Ihmettelen, miksi WWF esittää harhaanjohtavasti vain laskentojen hyljemäärät. Miksei oikeaa määrää? FM, biologi Maria Saarinen Saaristo­mereltä jakaa (MT 22.8.) huoleni kalastajien tulevaisuudesta ja lähikalan saatavuudesta.

WWF ei ymmärrä tätä huolta. Jari Luukkonen toivoo, että tulisin tälle vuosituhannelle. Tunnen olevani nykyajassa enemmän kuin Luukkonen. Tiedän muutakin kuin vanhat hyljemäärät.

Ennen hylkeitä oli enemmän, nyt hyljetuhot ovat moninkertaiset. Hylje on nyt kuin pullasorsa, saa tulla syömään kalastajan elinkeinon.

Monikertainen suojelu takaa sen, Luukkonen ja WWF edistää sitä kaikin tavoin, vaikka kirjoittaa muuta. Kuutti kuolee käsittämättömästi muikku­verkkoon, Luukkonen vaatii heti lisää rajoituksia.

WWF esittää pyynnin reilua vähentämistä merellä, vaikka hyljekantojen kasvu on ollut rajua.

Tällä vuosituhannella 200 000 hylkeestä kirjoittaminen on harhaa. Avomeritroolaus vie valtaosan aiemmasta hylkeen ravinnosta, ilmastonmuutos rajoittaa Luukkosenkin mukaan kantaa, monia muitakin syitä on.

On murheellista, että WWF Suomi ei vieläkään ymmärrä kalastajien ja kalaelinkeinon ahdinkoa. Maria Saarinen toteaa pelkästään hallien syövän vuodessa 100 miljoonaa kiloa kalaa. Suurempi ongelma ovat hylkeiden aiheuttamat vahingot kalastajille. Merialueen norpat ovat lähes kaikki Perämerellä. Talvet ovat lauhoja, halli Perämerellä yleisempi.

Tervetuloa WWF nykyvuosituhannelle. Merillä on aina ymmärretty hylkeet, yksisilmäistä suojelua ei voi ymmärtää. Hylkeet voivat nyt hyvin, kannat kasvavat – kalastajat voivat hyvin huonosti, elinkeino ja lähiruuan saanti on uhattuna.

WWF:lle norppavahingot Perämerellä eivät ole vielä selviä. Ennen norppa ei tullut pyydyksille, nyt tulee. Hylkeet estävät kalan pääsyä rysiin tai käyvät syömässä rysässä.

Luukkonen suosittama troolaus ei ole luonnon kannalta paras pyyntitapa. Perämerellä norpat ovat oppineet syömään pientroolin edestä ja häätämään kalat pois kalastajilta, sekin vaikeutuu.

Nuottaus on norpille helppo ruokapaikka. Hylkeitä tulisi voida häiritä ja estää, mutta tätä ei hyväksytä. Saimaalla ei sallita edes hyljekarkotinkokeilua.

Pois lukien avomeritroolaus, kalastajan elämä ja kalaelinkeino kurjistuu niin kauan kuin suojelu huomioi vain hylkeet. Jos WWF tutustuisi nykykalastajien ikään sekä nuorien ja uusien kalastajien määrään, niin järjestö ymmärtäisi, että kalastaja ja lähikalan saanti vaativat suojelua.

Luukkonen ei ymmärrä, kun kirjoitan kalastajan kuolevan hyljesuojeluun. Korjaan, kalastajat ovat sitkeitä luonnon eläviä, mutta kalastajan ja hylkeen vuosituhantiset elinolot ja -ehdot käännetty nurinniskoin. Kalastaja-ammatti on kuolemassa hyljesuojeluun.

Lue lisää

Yle uutiset: Simossa pääsee kalalle myös rollaattorilla tai pyörätuolilla – Simojoki kohentaa muutenkin mainettaan lohijokena

Yle uutiset: Kalastajat sekosivat viime kesänä Hartaanselän lohiapajista, nyt kalakiistoja torjutaan Oulussa vuoropyynnillä

Hauki on helppo saada koukkuun – mutta sitten vaikeudet vasta alkavatkin

Valtion suojelukarja syö lähiruuan