Pääkirjoitus

Puhdistamoliete riski ruuan puhtaudelle

Pääkirjoitus 20.11.2017

Ruokaketjuun puhdistamolietteen haitta-aineet eivät kuulu.

Suomi pyrkii ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi. Tavoite on tärkeä ja samalla erittäin kunnianhimoinen. Syksyllä julkaistun selvityksen mukaan ravinteita kierrätetään Suomessa huomattavasti tavoiteltua vähemmän.

Ravinteiden kierrätys on tärkeää ruuan tuotannon turvaamisen lisäksi myös vesien suojelun kannalta. Ravinteita ei ole varaa hukata, koska ruokaa tarvitaan tulevaisuudessa paljon enemmän kuin nykyään pystytään tuottamaan. YK:n ruoka- ja maatalousjärjestön FAO:n arvion mukaan vuonna 2050 ruokaa pitää tuottaa jopa 70 prosenttia enemmän kuin tänä päivänä.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen hallitusohjelman mukaan tavoitteena on lisätä ravinteiden talteenottoa erityisesti Itämeren ja muiden vesistöjen kannalta herkillä alueilla niin, että vähintään puolet lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä saadaan kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä.

Yhdyskuntajätteiden käyttäminen peltojen lannoituksessa sisältää kuitenkin suuren riskin, koska maatalouskäyttöön tuleva puhdistamoliete sisältää myös haitallisia aineita. Lietteestä kyllä tutkitaan ravinteet ja raskasmetallit, mutta niistä ei tutkita muita haitta-aineita, kuten esimerkiksi mikromuoveja. (MT 17.11.)

EU:ssa säädellään monia asioita pikkutarkasti, mutta puhdistamolietteen haitta-aineille ei ole raja-arvoja, eikä niitä vaadita Suomessakaan. Kysymys on erittäin vakavasta ongelmasta, koska puhdistamolietteestä 40 prosenttia päätyy kierrätysravinteina pelloille. Viherrakentamiseen puhdistamolietteestä päätyy vajaa puolet.

Pelloille päätyvien haitta-aineiden vaikutuksista ei ole tietoa. Kierrätyslannoitteiden sisältämistä haitta-aineista ei kerrota viljelijöille eikä viherrakentajille, elleivät he osaa niistä kysyä.

Suomen ympäristökeskuksen tutkija Päivi Fjäder ei tämänhetkisen tietämyksen perusteella käyttäisi puhdistamolietettä omassa kasvimaassaan. Fjäderin mukaan puhdistamolietteen haitta-aineiden vaikutuksista tarvitaan lisää tutkimusta.

Fjäderin mielestä puhdistamolieteen käytössä tulisi noudattaa varovaisuusperiaatetta ja lietteen käyttöön liittyvät riskit pitää ymmärtää. MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola muistuttaa, että ravinteiden kierrätys on välttämätöntä, mutta vasta sitten, kun jätevesilietteet on puhdistettu kunnolla.

Jo pitkään on puhuttu siitä, että mikromuovit pilaavat meret. Huoli on todellinen, mutta sama uhka on myös pelloilla. Ruotsalais-norjalaisen tutkimuksen mukaan kierrätyslannoitteiden mukana viljelysmaihin päätyy enemmän mikromuoveja kuin meriin. Tutkimuksen mukaan Euroopassa ja Yhdysvalloissa pelloille levitetään jopa 730 miljoonaa kiloa mikromuoveja vuodessa.

Mikromuovien vaikutuksesta maaperään ei tiedetä, mutta mikromuoveja löytyy myös juomavedestä. Eri puolilta maailmaa otetuista näytteistä yli 80 prosentista löytyi mikromuoveja.

On selvä, että jätevesilietteen käyttämiseen lannoitteena pitää suhtautua suurella varauksella. Vaikka puhdistamolietteen käyttö ei ole kielletty, monet viljanostajat ovat kieltäytyneet ostamasta puhdistamolietteellä lannoitettua viljaa.

Vaikka jätevesilieteen käyttö pelloilla lopetettaisiin, ei ongelma katoaisi minnekään. Jos lietteen käyttöä lisätään viherrakentamisessa, huuhtoutuvat haitta-aineet joka tapauksessa luontoon.

Soilfoodin toimitusjohtaja Eljas Jokinen muistuttaa, että haitta-aineita ei saada häviämään, kun ne kerran on ketjuun viety. Ruokaketjuun puhdistamolietteen haitta-aineet eivät kuulu.

Suomen maaperä on Euroopan puhtaimpia, eikä maata saa edes kiertotalouden nimissä pilata.