Pääkirjoitus

Ruokaketjun valvoja tulee tarpeeseen

Pääkirjoitus 02.02.2018

Vahva markkinavalta johtaa helposti myös kohtuuttomuuksiin.

Elintarvikemarkkinat ovat saamassa kaivatun valvojan. Uutta ruokavaltuutettua koskeva esitys valmistui työryhmässä torstaina. Se oli myös maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) asettama takaraja esityksen valmistumiselle. (Aiheesta lisää sivulla 4.)

Esityksessä ruokavaltuutetun tehtäväksi tulee neuvoa, seurata ja valvoa ruokaketjun toimintaa sekä puuttua havaittuihin epäkohtiin. Keinoja olisivat neuvottelu, huomautus ja julkinen varoitus.

Valtuutettu voisi myös hakea uhkasakolla tehostettua kieltoa markkinaoikeudelta havaitessaan ruokaketjussa kohtuuttomia sopimus- tai muita käytäntöjä.

Työryhmässä varsinaisina jäseninä olivat maa- ja metsätalousministeriön lisäksi oikeusministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kilpailu- ja kuluttajaviraston edustajat. Ruokaketjussa koettuihin ongelmiin perehdyttyään nämä olivat yksimielisiä markkinoiden valvojan tarpeesta.

Tunteet ruoka-alalla ovat viime vuosina kuohahdelleet toistuvasti. Taustalla on monien peruselintarvikkeiden hintojen sukeltaminen, minkä seurauksena ruokateollisuus ja etenkin ruuan raaka-aineita tuottavat maatilat ovat olleet taloudellisesti erittäin ahtaalla.

Ruokakauppiaat perustelevat tiukkaa tilannetta alan kovalla kilpailulla kuluttajamyynnissä. Tämä varmasti pitää paikkansa. Keskittynyt kauppa on kuitenkin pystynyt vyöryttämään hintakisansa kustannukset pääosin omille tavarantoimittajilleen.

Kovakin kilpailu kuuluu markkinatalouteen. Silti vahva markkinavalta johtaa helposti myös kohtuuttomuuksiin vallan käytössä.

Koska syytöksiä kaupan toimintatavoista esiintyi toistuvasti, Maaseudun Tulevaisuus teetti kesällä kyselyn ruokayrityksille. Se paljasti, että kauppa pystyi usein sanelemaan tavarantoimittajilleen sekä hinnat että sopimusehdot ja jopa muuttamaan niitä halutessaan jälkikäteen. Ruokayritykset taas eivät uskaltaneet valittaa kohtelustaan, koska pelkäsivät tuotteittensa poistamista kaupan valikoimista. (MT 14.8.2017)

Elintarvikemarkkinalain valmistelu jatkuu maan hallituksessa. Siinä määritetyn ruokavaltuutetun on määrä aloittaa vuoden 2019 alussa. Aikaa on riittävästi, mutta samalla on syytä huolehtia, että tulevalle valtuutetulle turvataan riittävät valtuudet.

Kun yleinen tarve liittyy byrokratian purkamiseen, on uuden viranomaisen perustaminen jokseenkin ristiriitaista. Ruokavaltuutettu tulee kuitenkin tarpeeseen, eikä sen tarvitse olla byrokratiaa lisäävä toimija. Valtuutettu voi jo olemassaolollaan estää väärinkäytöksiä ja lisätä ketjun keskinäistä luottamusta.

Ministeri Leppä ansaitsee tunnustuksen määrätietoisesta työstä, sillä ruokavaltuutetulle on myös vastustajansa. Työryhmässä asiantuntijajäsenenä istunut Päivittäistavarakauppa on tiukasti torjunut valvonnan tarpeen. Alan itsesäätelyn puolesta on puhunut niin ikään Elintarviketeollisuusliitto ETL, vaikka sen jäsenyrityksistä moni tervehtii ruokavaltuutettua ilolla.

Kiintoisaa on, että kauppatapojen valvojaa peränneet viljelijäjärjestöt MTK ja SLC ovat käytännössä toimineet asiassa myös ruokayritysten edunvalvojana. Ajatuksen kauppaa valvovasta asiamiehestä – Britannian malliin – taisi ensimmäisenä esittää MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila jo muutama vuosi sitten.

Nyttemmin myös EU valmistelee ruokakaupalle valvontaa. Myös Brysselissä päättäjien pontimena on alkutuottajien markkina-aseman vahvistaminen.

Voidaan kysyä, onko "julkinen varoitus" uudelle valvojalle riittävä työkalu puuttua epäkohtiin. Harva ruokaketjussa kuitenkaan haluaisi moista leimaa toiminnalleen.

Ruokavaltuutetun osalta uuden lain valmistelu etenee nyt oikeaan suuntaan.