Pääkirjoitus

Kiinalaiset potkivat hankkeita eteenpäin

Pääkirjoitus 25.04.2018

Jokaiseen investointiin tarvitaan miljardiluokan rahoitus.

Suomalaisen metsäteollisuuden nousulle haetaan lisää vauhtia. Äänekoskelle valmistuneen Metsä Groupin biotuotetehtaan lisäksi suunnitelmissa on useita suuria investointeja. Hankkeissa on mukana vahvasti myös kiinalaisia sijoittajia.

Kiinalainen paperiteollisuusyhtiö Shanying osti maaliskuun lopussa enemmistön Kemijärvelle suunnitellusta Boreal Biorefin biojalostamohankkeesta. Paltamoon suunnitteilla oleva KaiCell on tehnyt esisopimuksen kuitutuotannosta kiinalaisen tekstiilijätin CHTC:n kanssa. Maanantaina uutisoitiin, että kiinalainen Hengan Group on mukana Finnpulpin Kuopioon kaavailemassa, maailman suurimmassa havusellutehtaassa.

Kiinalaiset ovat vahvasti mukana myös Kemiin suunnitellussa biojalostamossa. Kaidin hankkeen toteutuminen vaikuttaa tällä hetkellä hyvin epävarmalta.

Alullepanijoina kaikissa hankkeissa, Kemiä lukuun ottamatta, ovat olleet yksityiset henkilöt. Muiden tahojen mukaan saamista on edeltänyt kova ja tinkimätön työ. Finnpulpissa on myös MTK mukana 11,5 prosentin osuudella.

Kiina on viime vuosina hankkinut viljelysmaata muun muassa Afrikasta. Kiinalaisten vahvaa rynnistystä suomalaiseen selluteollisuuteen ei myöskään pidetä kaikilta osin ongelmattomana. Kiina haluaa investointien avulla turvata sellun saannin. Selluun investoimista pidetään Suomessa kuitenkin askeleena taaksepäin. Puusta pitäisi pystyä valmistamaan muuta kuin sellua.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijaa Matleena Kniivilää sellun roolin kasvu hämmästyttää. Hänen mielestään on toki hyvä, että paperinviennin menestykset on saatu korvattua sellulla, mutta sellu on paperiin verrattuna matalamman jalostusasteen tuote. (Yle 23.4.)

Aalto-yliopiston biojalostuksen ympäristötekniikan professorin Olli Dahlin mielestä kiinalaisten tulo Suomen metsäapajille on osoitus suomalaisyhtiöiden kunnianhimon puutteesta, ja yhtiöt saavat syyttää tilanteesta itseään. Dahlin mukaan suomalainen metsäteollisuus ei ole kehittänyt riittävästi uusia tuotteita. Suomi tarvitsisi Dahlin mielestä ehdottomasti sellua korkeamman jalostusarvon tavaraa.

Sijaintipaikkakuntien lisäksi myös metsänomistajille Finnpulpin toteutuminen olisi Dahlin mielestä lottovoitto, koska se merkitsisi äärimmäistä kilpailua havukuitupuusta erityisesti Keski-Suomessa ja Savossa.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila muistuttaa, ettei sellu ole pelkkä bulkkituote, vaan se luo perustan muille tuotteille. Omaa selluntuotantoa tarvitaan, koska sen varaan ja päälle voidaan Marttilan mukaan rakentaa lisää jalostusarvoa.

Kiinalaisten vahva panostus ei Marttilan mukaan lisää niin sanottua maariskiä, vaan vähentää sitä. Marttila perustelee näkemystään sillä, että investoimalla tehtaaseen he myös sitoutuvat siihen enemmän kuin pelkkinä sellun ostajina.

Viimeaikaisesta uutisoinnista saattaa saada käsityksen, että vireillään olevien investointien rahoitus on selvä. Näin ei ole, vaan rahoitusta on tähän mennessä hankittu suunnitteluun. Varsinainen rahoitus on vielä auki. Osin kiinalaisella rahoituksella hankkeita on viety vasta askel kerrallaan eteenpäin.

Jos varsinaiset investoinnit toteutuvat, tarvitaan jokaiseen investointiin miljardiluokan rahoitus. Suomeen toivotaan lisää ulkomaista pääomaa. Näyttää siltä, että metsäteollisuuteen sitä on nyt tarjolla.

Tehtaiden tuleva omistuspohja riippuu siitä, löytyykö kotimaasta riittävästi metsäteollisuuteen ja suomalaiseen osaamiseen luottavia rahoittajia. Menneinä vuosina ongelmana oli kotimaisten pääomien puute. Tähän ei voi nyt vedota.

Esimerkiksi valtion tavoitteena on saada tase tuottamaan. Olisiko hallituksen kärkihankkeena oleva biotuoteteollisuus kannattava sijoituskohde?