Pääkirjoitus

Biotalous tärkeä osa kiertotaloutta

Pääkirjoitus 16.05.2018

Suomen pelloilla ja metsissä on käynnissä hiilensidontatalkoot.

Kiertotaloudesta on tullut yksi tärkeimmistä keinoista ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kiertotalouden tavoitteena on säästää luonnonvaroja ja käyttää materiaalit sekä niiden sivuvirrat tehokkaasti ja kestävästi.

Mistään uudesta keksinnöstä ei ole kysymys, vaan siitä, ettei tuhlata. Tämä taito on ollut menneinä vuosikymmeninä monessa kotitaloudessa pakon sanelema. Ei tullut kuuloonkaan, että esimerkiksi ruokaa tai vaatteita olisi laitettu roskiin. Maatiloilla ravinteet otettiin tarkasti talteen uuden sadon lannoitteeksi.

Sitra on ollut aktiivinen toimija uuden kiertotalouden rakentajana. Tammikuussa Sitra valittiin Maailman talousfoorumissa Davosissa maailman johtavaksi julkisen sektorin kiertotaloustoimijaksi. Sitra on valmistellut maailman ensimmäisen kiertotalouden tiekartan, jonka pohjalta syntyi Suomeen kiertotalouden toimenpideohjelma.

Kiertotaloutta voi soveltaa kaikille elämänalueille. Tällä viikolla Sitran teemana on ruokatalouden muuttaminen kiertotaloudeksi. Viikon aikana esitellään erilaisia ratkaisuja ruuan tuotannon ja kulutuksen yhdistämiseksi (MT 14.5.).

On hyvä, että ruuasta ja sen ympäristövaikutuksista puhutaan kokonaisuutena. Tähän saakka ruuan ympäristövaikutukset on liian usein sysätty viljelijöiden syyksi ja unohdetaan, mitä ruualle tapahtuu sen jälkeen, kun se lähtee tilalta. Sitra haluaa tähän muutoksen, koska ruuan tuotanto ja kulutus ovat saman asian eri puolia.

Kokonaisuuden hahmottaminen ruuan kulkeutumisesta pellolta pöytään on tärkeää. Ei myöskään sovi unohtaa, mitä ruualle tapahtuu syönnin jälkeen. Sitra haastaakin kuluttajia miettimään esimerkiksi porkkanoita kuoriessaan, mitä kaikkea on tapahtunut, ennen kuin porkkana on tullut keittiöön ja mitä sille tapahtuu sen jälkeen, kun se on kuorittu ja mitä kuorille tapahtuu.

Kotitaloudet ovat tärkeässä osassa ruokahävikin torjumisessa. Suomessa kaikesta ruokahävikistä noin kolmannes syntyy kotitalouksissa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) laskelmien mukaan kotitalouksissa roskiin joutuneen ruuan arvo on noin 500 miljoonaa euroa.

Taloudellisen menetyksen lisäksi ruokahävikki aiheuttaa noin viidenneksen ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista. Luken arvion mukaan hukkaan menneen ruuan päästöt vastaavat noin 300 000 henkilöauton vuotuisia päästöjä.

Vaikka säästäminen ja kierrätys ovat päästöjen ja luonnonvarojen säästämisen kannalta erittäin tärkeitä, eivät ne yksin riitä. Vähintäänkin yhtä tärkeää on tietää, mistä kierrätettävät materiaalit on valmistettu ja millaisia päästövaikutuksia niillä on.

Suomi on maailman johtavia maita kiertotalouden lisäksi myös biotaloudessa. Suomessa on osaamista muun muassa synteettisten kuitujen korvaamiseksi puupohjaisilla raaka-aineilla.

Tällä hetkellä valtaosa maailman tekstiileistä valmistetaan öljypohjaisesta polyesteristä. Puusta voidaan valmistaa lähes kaikkea samaa kuin öljystäkin. Uusiutuvista raaka-aineista valmistetut tuotteet ovat lisäksi helposti ja taloudellisesti kierrätettäviä.

Biotalous on avainasemassa ilmastonmuutoksen torjumisessa. Sen lisäksi, että biotalouden tuottamilla uusiutuvilla raaka-aineilla voidaan vähentää päästöjä, sitovat hyvin kasvavat pellot ja metsät tehokkaasti hiilidioksidia. Luken mukaan jokaista puukuutiometriä kohti sitoutuu ilmakehästä keskimäärin 0,9 tonnia hiilidioksidia.

Aika ajoin vaikuttaa siltä, että päästökeskustelussa ovat unohtuneet luonnontieteen perusopit ja se, että myös ruuan tuottaminen on biotaloutta. Puheista huolimatta Suomen pelloilla ja metsissä on jälleen käynnissä ankarat hiilensidontatalkoot.