Pääkirjoitus

Kauppasodan hinta ei jakaannu tasan

Pääkirjoitus 04.06.2018

WTO:lla on nyt näytön paikka.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump lupasi vaalikamppailun yhteydessä suojata yhdysvaltalaista teollisuutta ja työpaikkoja epäoikeudenmukaiseksi kokemaltaan kilpailulta. Presidentiksi valinnan jälkeen Trump on myös lähtenyt toteuttamaan lupauksiaan.

Maaliskuussa Trump määräsi Yhdysvaltoihin tuotavalle teräkselle 25 prosentin ja alumiinille kymmenen prosentin tuontitullit. Torstaina Yhdysvaltojen kauppaministeri Wilbur Ross ilmoitti, että korotetut tullit koskevat perjantaista lähtien myös EU:ta, Kanadaa ja Meksikoa.

Terästulleja perustellaan kansallisella turvallisuudella, koska teräksestä valmistetaan muun muassa aseita.

Trump on myös ilmoittanut, että Yhdysvallat haluaa neuvotella kauppasopimukset uudelleen. Esimerkiksi vuodesta 2013 lähtien käydyt EU:n ja Yhdysvaltojen väliset vapaakauppaneuvottelut (TTIP) katkesivat Trumpin valinnan jälkeen.

EU:n kauppakomissaari Cecilia Malmströmin mukaan EU ryhtyy vastatoimiin. EU:lla on jo valmiina lista yhdysvaltalaisista tuotteista, joiden tulleja korotetaan. Yli sadan tuotteen lista on laadittu siten, että se kohdistuu eniten Trumpin vahvimmille kannatusalueille.

Listalla ovat muun muassa Harley-Davidson-moottoripyörät, bourbon-viski ja maapähkinävoi. Lisäksi EU aikoo viedä kiistan Maailman kauppajärjestöön WTO:hon.

Myös Kanada ja Meksiko ovat ilmoittaneet vastaavansa Yhdysvaltojen tulleihin. Kanadan asettamat tullit ovat tulossa voimaan heinäkuun alusta lähtien. Tilanteen poikkeuksellisuudesta kertoo, että Kanadan ulkoministerin Chrystia Freelandin mukaan kyseessä ovat voimakkaimmat kauppapoliittiset toimet, mihin Kanada on ryhtynyt toisen maailmansodan jälkeen.

Teräksen ja alumiinin tullit koskevat myös Suomea, mutta ne kattavat "vain" 1,8 prosenttia Suomen kokonaisviennistä Yhdysvaltoihin. Tullien suurimmat vaikutukset tulevat Suomen terästeollisuudelle sen kautta, että teräsmarkkinat menevät sekaisin. Teräksen suuret tuottajamaat, esimerkiksi Kiina ja Brasilia, voivat ohjata teräksen vientiään Eurooppaan. Sen seurauksena teräksen hinta alenee.

Eniten tilanteesta kärsisivät eurooppalaiset teräksen tuottajat. Hyödyn korjaisivat – ainakin hetkellisesti – terästä käyttävä teollisuus.

Tilanne on samanlainen kun vuosia jatkuneessa Yhdysvaltojen, EU:n ja Venäjän välisessä kauppasodassa. Venäjä asetti elintarvikkeet tuontikieltoon sen jälkeen kun EU ja Yhdysvallat asettivat vientikieltoon Venäjälle muun muassa öljynjalostuksessa ja -etsinnässä käytettävää teknologiaa.

Venäjän tuontikieltopäätöksen seurauksena Euroopan ruokamarkkinat menivät sekaisin, kun aikaisemmin Venäjälle viedylle ruualle haettiin korvaavia markkinoita. Eniten kauppasodasta ovat kärsineet suomalaiset viljelijät ja elintarviketeollisuus. Viljelijät ovat menettäneet satoja miljoonia euroa, koska tuottajahinnat romahtivat.

Vaikka pakotteiden kustannukset luvattiin maksaa yhteisesti, näin ei ole kuitenkaan käynyt. Lasku on langennut viljelijöille, mutta kauppa ja kuluttajat ovat hyötyneet halvenneista elintarvikkeista.

Kauppasota saa aivan uuden ulottuvuuden, jos tullit laajennetaan koskemaan Yhdysvaltoihin vietäviä ajoneuvoja. Esimerkiksi saksalaisia autoja vietiin viime vuonna Yhdysvaltoihin 20 miljardilla dollarilla. Viime Vuonna EU-maista vietiin teräs- ja alumiinituotteita yhteensä noin kuudella miljardilla eurolla.

Kaikkien on syytä toivoa, ettei teräs- ja alumiinitulleista alkanut kauppasota kuitenkaan laajene. Pitkään jatkuvasta kauppasodasta ei lopulta kukaan selviä voittajana.

Vuosikymmenten kuluessa rakennettujen kauppasuhteiden romuttaminen onnistuu hetkessä, mutta niiden jälleenrakentamisessa on kova työ. WTO:lla on nyt näytön paikka.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT