Pääkirjoitus

Nato-maltille yhä vankat perusteet

Pääkirjoitus 13.06.2018

Niinistön Nato-maltti on Suomen valtti myös tulevaisuudessa.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin käytös saa yhä kummallisempia piirteitä. Viikonloppuna hän päätti teollisuusmaiden G7-kokouksen jälkeen haukkua kokousisännän Kanadan ja irtautua vain hetkeä aikaisemmin allekirjoittamastaan yhteisestä lausumasta.

Lisäksi Trump on koetellut Nato-kumppaniensa Saksan ja Ranskan sietokykyä ehdottamalla Venäjän kutsumista takaisin aiempaan mahtimaiden G8-ryhmään. Krimin ja Itä-Ukrainan valtauksen jälkeen ryhmästä erotettu Venäjä sai avopaikan todeta, ettei se ole koskaan paikkaansa jättänytkään. Sen sijaan läntisen puolustusliiton muissa jäsenmaissa Venäjän sotilaalliset toimet ovat edelleen hyvässä muistissa.

Huolimatta onnistumisesta Pohjois-Korean ydinaseriisunnassa Trump luo toiminnallaan säröjä diplomatiaan, kauppapolitiikkaan, geopolitiikkaan että kansainväliseen turvallisuusjärjestelmään. Vaikka Nato on tähän asti kyennyt pysymään Trumpin tempoilusta jollain tavalla erossa, puolustusliiton suuren jäsenen poukkoilu ei Naton uskottavuutta paranna.

Tätä taustaa vasten myös Suomen oman puolustuspoliittisen linjan osalta käyty keskustelu saa uusia sävyjä. Kokoomus otti viikonvaihteen puoluekokouksessaan jälleen esiin vanhan kantansa siitä, että Suomen pitäisi lähivuosina pyrkiä Naton jäseneksi.

Puolueen varapuheenjohtaja, oikeusministeri Antti Häkkänen muotoili puolueensa tiedotustilaisuudessa kokoomuksen linjan kristallinkirkkaaksi. Hänen mukaansa nykyisessä poikkeuksellisen turbulentissa tilanteessa jokaisella puolueella pitäisi olla asiasta yhtä kirkas näkemys.

Häkkäsen mielestä vastaus on Nato. Silti asiasta voi kansainväliseen turbulenssiin perustuen olla toistakin mieltä. Erityisesti Trumpin horjuva suhtautuminen ja epäselvät yhteydet Venäjään askarruttavat monia. Se ei voi olla vaikuttamatta myös läntisen yhteisön suhteisiin omaan itänaapuriimme Venäjään.

Kokoomuksen puoluekokouksen Nato-kannan lisäksi oman nosteensa keskusteluun toi Iltalehden ja Uuden Suomen kysely, jossa 42 prosenttia vastanneista kertoi kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä, mikäli presidentti päätyisi sen kannalle.

Presidentti Sauli Niinistö on perinteisesti suhtautunut Suomen Nato-jäsenyyteen maltilla ja pragmaattisen varauksellisesti. Vaihtoehto liittymiseen on olemassa, mutta perusteellisen harkinnan on perustuttava vahvaan kansalliseen tukeen. Suomen tietotoimiston haastattelema Niinistö ei pitänyt hänelle tarjotusta roolista.

Tuohtuneena Niinistö toivoi Nato-jäsenyyttä ajavien itse hoitavan myös kannatuksen hankkeelleen, jos sellainen on yleensä saatavilla.

Presidentin kantaan on helppo yhtyä. Venäjän presidentin Vladimir Putinin ulko- ja turvallisuuspoliittinen toiminta on viime vuodet ollut myös arvaamatonta. Niinistöllä on suora yhteys itänaapurin johtoon. Hänen johdollaan Suomi on päässyt myös välittäjän asemaan Venäjän ja lännen välisessä vuoropuhelussa.

Nykyisessä erittäin epävakaassa kansainvälisessä tilanteessa liittoutuminen nykyistä tiiviimmin Yhdysvaltain johtaman läntisen puolustusliiton kanssa sisältäisi huomattavia riskejä. Venäjän kanssa yhteisen pitkän maarajan lisäksi epävakautta tuo nyt Yhdysvaltain presidentin oma henkilökohtainen käytös.

Samalla tilanne on omiaan lujittamaan Euroopan unionin yhteisten ulko- ja turvallisuuspoliittisten linjausten merkitystä. Saksa ja Ranska ovat nyt suhteessa toisiinsa lähempänä kuin aikoihin. Britannian EU-ero sinänsä heikentää EU:n painoarvoa, mutta Venäjän suhteen brittien tuki on myös Natossa vahva.

Sauli Niinistön maltillinen linja on Suomen valtti myös tulevaisuudessa. Myös välittäjän rooli idän ja lännen välissä on yhä tärkeämpi, myös muiden kuin Suomen kannalta.