Pääkirjoitus

Ruokaturvan uhkana kuivuus ja kauppasota

Pääkirjoitus 13.07.2018

Kuivan alkukesän seurauksena viljasato jää reippaasti alle kotimaisen kulutuksen.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n ja taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n hiljattain julkaiseman maatalousennusteen mukaan ruuan kysynnän kasvu hidastuu ja ruuan reaalihinta laskee (MT 11.7.).

Ennuste pohjautuu siihen, että maailman väestönkasvu ja tulojen kasvu hidastuvat. Erityisesti Kiinassa väestön tulotason nopea kasvu hidastuu, ja se heikentää lihan, kalan ja viljan kysynnän kasvua.

Kysynnän kasvun hidastumisesta huolimatta ruokaa tarvitaan lisää. Tuotannon ennakoidaan kasvavan viidenneksen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tuotannon kasvu on kuitenkin hitainta Länsi-Euroopassa.

Eurooppalaiset tuottajat joutuvat lähtemään kansainvälisillä ruokamarkkinoilla takamatkalta. Alhaiset tuottajahinnat ja tukileikkaukset eivät ole olleet esteenä vaatimusten lisäämiselle.

Saksalaisen Ruhr Bochum -yliopiston ja maataloustutkimuskeskus HFFA:n viime vuonna julkistaman tutkimuksen mukaan EU:n ympäristölainsäädäntö aiheuttaa eurooppalaisille viljelijöille miljardien eurojen kustannukset verrattuna EU:n ulkopuolisiin maihin.

FAO:n ja OECD:n arvio ruuan kysynnästä poikkeaa merkittävästi aikaisemmista arvioista. Niiden mukaan maailmassa tarvitaan ruokaa vuoteen 2030 mennessä 50 prosenttia nykyistä enemmän. Vaikka YK:n tavoitteena on ollut poistaa nälkä maailmasta, kasvoi FAO:n mukaan nälkäisten määrä viime vuonna.

Ruuan kysynnän kasvun hiipuminen maailmanmarkkinoilla on tuottajille huono uutinen. Ruuan tuotannon kannattavuus on ollut Suomessa heikko jo pitkään. Viennistä on toivottu apua ruuan tuottajahintaan. Jos ennuste toteutuu, tämäkin toive kuihtuu. Tosin tänä vuonna vietävää ei ainakaan pelloilta kerry.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin Jyrki Niemen mukaan kilpailu ruuantuotannossa kiristyy entisestään ja maailmanlaajuiset hintavaihtelut näkyvät Suomessakin nopeasti. Hänen mielestään suomalaisen tuotannon pitäminen nykytasolla edellyttää uusien tuotteiden kehittämistä ja lisämarkkinoiden hakemista viennistä.

Pärjätäkseen kilpailussa maatilojen on Niemen mukaan kasvatettava tilakokoa, parannettava tehokkuutta ja lisättävä tuottavuutta.

Maataloudessa on jo tapahtunut raju rakennemuutos. Tilojen lukumäärä on vähentynyt vauhdilla. Aktiivitilojen määrä on jo alle 50 000.

Tilakoon kasvun myötä tehokkuus ja tuottavuus ovat lisääntyneet, mutta myös taloudelliset ja jaksamiseen liittyvät riskit ovat kasvaneet. Investointien maksaminen on vaikeaa, koska tuottajahinnat eivät ole pysyneet kustannuskehityksen mukana. Isokaan tila ei pärjää, jos tuotanto ei ole kannattavaa.

Jo nyt heikko kannattavuus uhkaa kotimaista ruuantuotantoa ja sitä kautta ruokaturvaa. Suomalaisen ruokaturvan ohuudesta kertoo, että kuivan alkukesän seurauksena viljasato jää reippaasti alle kotimaisen kulutuksen.

Vehnäsato on jäämässä noin puoleen kotimaisesta kulutuksesta. Ainoastaan kaurasadon ennakoidaan kattavan kotimaisen kulutuksen, mutta vientiin sitäkään ei riitä.

Tulevan sato ja varastoissa olevat viljat eivät yhdessäkään riitä kattamaan kotimaista kulutusta. On todennäköistä, että viljaa joudutaan tuomaan kaukaa, koska muutkin Itämeren alueen maat ovat kärsineet kuivuudesta,

Ruokaturvan merkitys korostuu poikkeustilanteissa. Professori Niemen mukaan ruuan kysyntää suurempi huoli onkin tällä hetkellä kauppasodan uhka ja sen vaikutukset.

Muun muassa EU:n maatalouskomisaarin Phil Hoganin mielestä viljelijöiden on saatava lisää tuloja markkinoilta. Markkinatalous on kuitenkin toiminut huonosti ruokaketjussa. Nyt markkinoilla on mahdollisuus osoittaa, että niukkuus nostaa kotimaisen viljan hinnan edes muiden EU-maiden tasolle.