Pääkirjoitus

Budjettiriihi puidaan hyvän sään aikana

Pääkirjoitus 08.08.2018

Talousluvut innostavat poliitikkoja mahdollisen jakovaran jakamiseen.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus valmistautuu elokuun lopulla puitavaan tämän hallituksen viimeiseen budjettiriiheen. Valtiovarainministeriön sisäiset budjettineuvottelut alkoivat eilen. Ministeriön budjettiesitys julkistetaan huomenna.

Vaalikauden viimeiseen budjettiin liittyy aina poikkeuksellisen suuri mielenkiinto. Tällä kertaa odotuksia lisää jo kolmatta vuotta jatkunut vahva talouskasvu. Kymmenen viime vuoden aikana valtion budjetit ovat olleet pahasti alijäämäisiä, joten on ymmärrettävää, että vahvat talousluvut innostavat poliitikkoja mahdollisen jakovaran jakamiseen.

Hallituksen ennakoidaankin tekevän niin sanotun vaalibudjetin, jonka avulla kosiskellaan äänestäjiä. Ohjeita ja neuvoja budjetin laatijoille ovat antaneet hallituspuolueiden edustajien lisäksi muun muassa oppositio ja ekonomistit.

Hallitusta vaalibudjetin tekemisestä etukäteen syyttävä oppositio vaatii lisäämään menoja ja korottamaan veroja. Jos hallitus tekisi opposition toiveiden mukaisesti, olisi lopputuloksena todellinen vaalibudjetti.

SDP:n mielestä hallituksen pitäisi investoida muun muassa sosiaaliturvauudistukseen, perhevapaauudistukseen ja oppivelvollisuuden pidentämiseen. Myös perusturvan indeksijäädytys pitäisi poistaa ja palauttaa julkisen sektorin lomarahat ennalleen. Vihreiden mielestä ympäristölle haitalliset yritystuet pitää poista ja laittaa rahat koulutusleikkausten perumiseen ja perusturvan parantamiseen.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen vaatii pienituloisten aseman parantamista korottamalla kunnallisveron perusvähennystä. Sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Simon Elon mielestä ansiotuloverotusta pitää alentaa 200–300 miljoonaa euroa.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtajan Vesa Vihriälän mielestä taloustilanne on poikkeuksellisen hyvä, mutta julkinen talous ei ole kuitenkaan hirveän vahvalla pohjalla. Tästä syytä verotusta ei Vihriälän mukaan ole syytä keventää, vaan nyt on aika kerätä puskureita.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) torppaa ajatukset jakovarasta. Sen sijaan hän varoittaa jakovaarasta. Hän ennakoi, että ensi vuodenkin budjetista on tulossa alijäämäinen, koska velanottotarve on ensi vuonna 1,5–2 miljardia euroa. Orpon mukaan hallitus pitää kiinni vaalikauden alussa tehdyistä säästöpäätöksistä. (Yle 6.8.)

Orpon mielestä hallituksen pitää huolehtia, ettei kenenkään verotus kuitenkaan kiristy. Tästä syytä tuloverotukseen on tulossa noin 300 miljoonan euron kevennys. Sillä korvataan muun muassa kilpailukykysopimukseen liittyvät korotukset työntekijöiden työeläkemaksuihin. Rahat tuloverotuksen keventämiseen otettaisiin kiristämällä ympäristö- ja haittaveroja.

Itämeren aluetta koetellut kuivuus on ajanut viljelijät ahtaalle. Ruotsi on jo päättänyt kansallisesta 120 miljoonan euron kriisiavusta viljelijöille. Pääministeri Juha Sipilä lupasi, että budjetin yhteydessä katsotaan, tuleeko viljelijöille Ruotsin tapaan kriisiapua. Kauppaa Sipilä kehottaa ottamaan mallia Ruotsista. (MT 6.8.)

Entisenä maatalousministerinä Orpo sanoo ymmärtävänsä sen huolen, mikä maatiloilla on. Hänen mukaansa on aivan selvä, että asiaa tullaan käsittelemään budjettiriihessä. (MTV3 6.8.)

Joka tapauksessa ensi vuoden budjettiriihtä puidaan poikkeuksellisen hyvän sään aikana. Sipilän hallituksella on mahdollisuus jättää seuraajalleen lähes tasapainoinen valtiontalous. Se edellyttää, että budjettiriihessä ja eduskunnassa päät pysyvät kylminä nousevasta vaalikuumeesta huolimatta.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT