Pääkirjoitus

Maatalouden kohtalo on hallituksen käsissä

Pääkirjoitus 13.08.2018

On selvää, että maatalouden tukeminen maksaa, niin meillä kuin muuallakin.

Maatalouden ongelmat ovat tällä hetkellä vahvasti kaikkien huulilla. Kesän kuivuus ja heikot satonäkymät rasittavat niin vahvasti suomalaisen tuottajan kestokykyä, että se ymmärretään laajalti kaupungeissakin. Maaseudun Tulevaisuus on uutisoinut alan heikosta kannattavuudesta jo pitkään.

Uutta on, että muut isot valtakunnalliset uutisvälineet Yle ja MTV ovat nyt heränneet tilojen ahdinkoon. Tv:n katsojat saivat viime viikolla poikkeuksellisen vahvaa tulkintaa siitä, kuinka kovilla suomalainen maatalous tällä hetkellä on.

Maan hallitukselle maatalouden ongelmien pitäisi olla tuttuja jo ennestään. Viime vuonna kasvukausi päätyi sateisen kesän jälkeen monilla paikkakunnilla suoranaiseen katoon. Nyt sama koettelemus on kuivuuden takia edessä toista vuotta peräkkäin. On päivänselvää, että monelle tilalle tilanne on elämän ja kuoleman kysymys. Ei enempää eikä vähempää.

Silti etenkin pääministeri Juha Sipilän omalle puolueelle keskustalle maatalouden ahdinko ei tunnu käytännössä selviävän. Alkukesästä Sipilä asetti kokeneen pankkiveteraanin Reijo Karhisen selvittämään tapoja, joilla maatalouden asemaa elintarvikeketjussa voitaisiin parantaa.

Ajatuksena on ollut, että elinkeinoelämälle tuttu Karhinen pystyisi kokemuksellaan ja arvovallallaan vaikuttamaan kauppaan, jolla on koko ruokaketjussa kiistattoman vahva asema. Myös Sipilä itse on toistuvasti korostanut kaupan vastuuta. Pääministerin mielestä kauppa voisi tässä asiassa seurata vaikkapa Ruotsin esimerkkiä ja tukea ostoillaan kotimaista tuotantoa (MT 6.8.).

Suoraa kriisitukea Sipilä sen sijaan ei tuoreeltaan luvannut (MT 6.8.), vaikka oman puolueen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on ollut asiassa aktiivinen. Ensimmäiset poliittiset pisteet maataloustuottajien silmissä veikin valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.), joka tuoreeltaan lupaili viljelijöiden asian huomioimista budjettiriihessä (MTV 7.8.).

Kauppa on asiassa puolustuskannalla. Ruuan halpuutuksella kilpailevan S-ryhmän pääjohtaja Taavi Heikkilä on tarkasti varonut lupaamasta mitään. Karhisen aikaansaannoksia kauppa kuitenkin odottaa mielenkiinnolla. Jos selvitysmies oikeasti saa kaupan näihin talkoisiin mukaan, se olisi iso yllätys ja koko hankkeen keskeisin tulos.

Hallitukselle maatalouden auttaminen ahdingosta on periaatteessa helppoa. Se on tahdonasia. Ruotsi on asiassa jo liikkeellä. Samoin monissa kuivuudesta kärsineissä EU-maissa asia tulee samalla tavalla eteen.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton puheenjohtajan Juha Marttilan mukaan hallitus tietää, että suomalaisen maatalous on menettänyt poliittisten päätösten takia 500 miljoonaa euroa vuodessa. Taustalla on Euroopan unionin ja Venäjän välinen pakotekiista, joka on kohdistunut erityisesti maatalouteen, myös meillä Suomessa.

Kun suomalaisten myötätunto on nyt kotimaisen tuottajan puolella ja Ylen kesäisen selvityksen mukaan myös suomalaisen maaseudun puolella, hallituksen pitäisi uskaltaa tehdä päätöksiä. On selvää, että maatalouden tukeminen maksaa, niin meillä kuin muuallakin.

Jos hallitus ei nyt kykene päättämään tuesta, se on maaseudun väelle selvä signaali siitä, missä arvossa hallitus ja pääministeripuolue keskusta maakuntia pitää. Päätöksiä odottaa tilallisten lisäksi koko suomalaisen ruokaketjun työllistämät 300 000 henkilöä, joiden varaan maakuntien elinvoima pitkälti perustuu.

Huoltovarmuuden merkitys on nykyisessä epävarmassa kansainvälisessä tilanteessa vielä aiempaakin isompi. Ilmastonmuutoksen aiheuttama vaihtelu satoihin vain korostaa sitä, niin meillä kuin muualla.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT