Pääkirjoitus

Porkkana keppiä parempi konsultti

Pääkirjoitus 20.08.2018

Eläinsuojelulain vaatimusten pitää näkyä tuottajahinnoissa.

Lakien valmistelua on usein moitittu liiallisesta kiireestä ja siitä johtuvista puutteista. Kaikkien lakien valmistelua kiire ei kuitenkaan koske. Eläinten hyvinvointia koskevaa lakiesitystä on valmisteltu kahdeksan vuotta. Nyt hallituksen esitys on valmis, ja se annetaan eduskunnalle syksyn aikana. (MT 17.8.)

Eläinsuojeluasiat kiinnostavat suomalaisia. Keväällä lausuntokierroksella olleeseen lakiesityksen tuli lausuntoja yli neljäsataa.

Jo ennen uutta lakiesitystä vaatimukset ovat Suomessa olleet tiukemmat kuin monissa muissa EU-maissa. Esimerkiksi saparolliset siat ja nokalliset kanat ovat olleet meillä itsestään selvä asia toisin kuin monissa kilpailijamaissa. Suomalaisilla tiloilla on tehty ja tehdään joka päivä töitä eläinten hyvinvoinnin eteen.

MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä lakiesitys on merkittävä askel kohti parempaa eläinten hyvinvointia. Marttila muistuttaa, että Suomi on edelläkävijä tuotantoeläinten hyvinvoinnissa. MTK:n asiantuntijaeläinlääkärin Leena Suojalan mukaan Suomi tulee olemaan ainoa maa Euroopassa, jossa lainsäädäntöön on kirjattu vapaa vedensaannin varmistaminen ihmisen hoidossa oleville eläimille.

Ei ole mikään yllätys, että eläinsuojelujärjestöt ovat pettyneitä lakiesitykseen. Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtajan Katin Pullin mukaan esitystä ei voi mitenkään kutsua moderniksi eläinsuojelulaiksi, mikäli laki hyväksytään esitetyssä muodossa.

Pulli on pettynyt muun muassa siihen, ettei lakiesityksessä kielletä parsinavetoita ja turkistarhausta. Myös esitetyt siirtymäajat ovat Pullin mielestä kohtuuttoman pitkiä.

Animalia on pettynyt muun muassa siihen, ettei parsinavetoita, porsitushäkkejä ja turkistarhausta kielletä. Hyvää esityksessä on Animalian mukaan parsinavetoissa olevien lypsylehmien ja hiehojen jaloittelun lisääminen 60 päivästä 90 päivään. Kiitosta saa myös vapaaporsitukseen siirtymisen aiempaa korkeampi tuki.

Kotieläintuotannossa siirtymäajat muutoksille ja vaatimuksille ovat perusteltuja, koska investoinnit ovat kalliita eikä niitä ole mahdollista toteuttaa kovin usein. Siirtymäajan aikana tiloilla on mahdollisuus varautua uusien vaatimusten edellyttämiin investointeihin.

Esimerkiksi parsinavettojen kieltäminen olisi turhaa, koska käytännössä uusia parsinavetoita ei enää rakenneta. Investointitukiasetuksen muutoksen seurauksena ensi vuoden alusta lähtien investointitukea ei myönnetä uusien parsinavetoiden rakentamiseen eikä laajentamiseen.

Parsinavetoissa olevien eläinten jaloitteluajan pidentäminen on tärkeää, mutta valtaosassa parsinavetoista eläimet ovat ilman lainsäädäntöäkin laitumella varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn.

Porsitus- ja tiineytyshäkkien kieltämisen sijaan tuottajia kannustetaan muutokseen muun muassa korottamalla investointiavustuksia ja eläinten hyvinvointikorvauksia.

On hyvä, että kieltojen sijaan tuottajia tuetaan muutosten tekemisessä. Porkkana on myös eläinten hyvinvoinnin kehittämisessä keppiä parempi konsultti.

Tuottajien ja vaatimusten esittäjien kannalta olisi kuitenkin rehellisempää ja avoimempaa, että valtiovallan maksamien tukien rinnalla eläinten hyvinvoinnin kehittäminen ja sen vaatimat investoinnit näkyisivät tuottajahinnoissa. Tuotantoeläinten kohtelu on jo nyt Suomessa maailman huippuluokkaa, mutta se ei ole näkynyt tuottajahinnoissa.

On hyvä, että eläinten hyvinvointi ja tuotanto-olosuhteet kiinnostavat myös kuluttajia. Kotimaiselle tuotannolle asetetut vaatimukset pitää ulottaa kaikkeen Suomessa myytävään ruokaan. Vastuu ruuan tuotannon eettisyydestä on kaikkien yhteinen.