Pääkirjoitus

Vahvalla presidentillä suomalaisten tuki

Pääkirjoitus 27.08.2018

Lähes puolet haluaa lisätä presidentin valtaoikeuksia.

Suomessa on keskustelu presidentin valtaoikeuksista erityisesti presidentti Urho Kekkosen poikkeuksellisen pitkän kauden jälkeen. Kekkosen katsottiin käyttäneen liian suurta valtaa sekä ulko- että sisäpolitiikassa ohi hallituksen ja eduskunnan.

Kekkosen kauden jälkeen presidentin valtaoikeuksia on karsittu eniten sisäpolitiikassa, jossa presidentillä on enää vähän virallista toimivaltaa. Myös presidentin ulkopoliittista valtaa on leikattu. Perustuslain mukaan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Jos presidentti ja hallitus ovat erimielisiä, on lopullinen valta eduskunnalla.

Viime perjantaina 70 vuotta täyttänyt tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ottanut vahvan roolin ulkopolitiikan hoidossa. Niinistön aktiivisuuden on katsottu jättävän pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja ulkoministeri Timo Soinin (sin.) varjoonsa.

Pääministerin rooli nousi esiin kesällä. Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin pitäessä huippukokousta Helsingissä molemmat presidentit tapasivat kahden kesken presidentti Niinistön, mutta pääministeri Sipilä oli samaan aikaan Suomi Areenassa Porissa.

Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkan mielestä on hyvin ongelmallista, jos pääministeri arkailee ulkopolitiikkaa ja se jää kokonaan presidentin syliin. Tarkan mukaan presidentti on jäänyt ulkopolitiikassa liian yksin. (MT 24.8.)

Presidentti Niinistö on eri mieltä. Hänen mielestään pääministeri Sipilä on ollut aktiivisempi ulkopolitiikassa kuin yksikään toinen pääministeri hänen aikanaan. (Iltalehti 19.8.)

Presidentin sisäpoliittisesta valtaoikeuksista virisi keskustelu, koska hiljattain ilmestyneessä "Mäntyniemen herra" -kirjassa kerrotaan Niinistön keskustelleen vuonna 2015 työmarkkinajärjestöjen ylimmän johdon kanssa kilpailukykysopimuksesta (kiky), Joidenkin perustuslakiasiantuntijoiden mielestä presidentti ylitti valtaoikeutensa.

Maaseudun Tulevaisuuden Kantar TNS:llä teettämän kyselyn mukaan 54 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, ettei presidentti ylittänyt valtaoikeuksiaan keskustellessaan työmarkkinaosapuolten kanssa, ja 63 prosentin mielestä presidentti toimi oikein. Neljäntoista prosentin mielestä presidentti ylitti valtaoikeutensa.

Kyselyn mukaan 40 prosenttia suomalaista haluaisi lisätä presidentin sisäpoliittista valtaa. Riittävinä valtaoikeuksia pitää noin puolet, neljän prosentin mielestä valtaa on liikaa. Eniten lisää sisäpoliittista valtaa presidentille haluaisivat perussuomalaisten äänestäjät ja vähiten vasemmistoliittolaiset.

Neljännes suomalaista haluaisi lisätä myös presidentin ulkopoliittista valtaa. Vain kaksi prosenttia katsoo, että presidentillä on liikaa ulkopoliittista valtaa.

Presidentti Niinistön vahva kansansuosio on todennäköisesti yksi siihen, että iso osa kansasta haluaisi lisätä presidentin valtaoikeuksia. Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 58 prosenttia suomalaisista antoi Niinistölle arvosanaksi joko 9 tai 10. (Yle 24.8.)

Niinistön vahva kansansuosio heijastuu puolueiden kannanotoissa. Esimerkiksi SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman kehui eduskuntaryhmän kesäkokouksessa presidentin hoitaneen ulkopolitiikkaa menestyksellisesti ja Suomen etujen mukaisesti. Presidentin roolissa kiky-sopimuksen yhteydessä Lindtman ei näe mitään pahaa. Hänen mukaansa Niinistö saa SDP:n täyden tuen.

Muodollisten valtaoikeuksien lisäksi presidentti Niinistön vaikutusvalta perustuu välittömään kansanvaaliin ja kansansuosioon. Sujuva yhteistyö hallituksen sekä eduskunnan kanssa on kuitenkin avainasemassa. On hyvät, että yhteistyö ja työnjako näyttävät instituutioiden välillä nyt sujuvan.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT