Pääkirjoitus

Pudotuspelit ovat käynnissä

Pääkirjoitus 03.09.2018

Luken ennusteen mukaan kolmannes maatiloista lopettaa vuoteen 2025 mennessä.

Joidenkin maatalouden tukia arvostelevien mielestä tukia pitäisi leikata, koska se vauhdittaisi maatalouden rakennekehitystä. Asia nousu jälleen esiin, kun pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus esitteli viime viikolla budjettiriihen tuloksia. Riihen yhteydessä hallitus päätti myös poikkeuksellisesta kuivuudesta kärsineen maatalouden kriisitukipaketista.

Esimerkiksi kokoomusnuorten puheenjohtajan Henrik Vuornoksen mielestä jokavuotiset kriisipaketit ylläpitävät nykytilannetta, joka on sekä monen maanviljelijän että yhteiskunnan kannalta kestämätön. Ratkaisuksi Vuornos esittää, että maataloustukia supistettaisiin ja annettaisiin tilaa markkinataloudelle. (mt.fi 30.8.)

Muutos karsisi Vuornoksen mielestä kannattamattomia tiloja mutta myös mahdollistaisi tilakokojen merkittävän kasvattamisen.

Vuornos on sinänsä oikeassa, että ruokamarkkinoille pitäisi saada lisää tilaa markkinataloudelle. Tällä hetkellä ruokamarkkinat eivät toimi. Se näkyy muun muassa siinä, että Suomessa tuottajahinnat ovat Euroopan alhaisimpia eikä ruuan tuottaminen kannata edes normaalioloissa. Viljelijätkin haluaisivat tulonsa tukien sijaan markkinoilta.

Sen sijaan puheet maatalouden rakennemuutoksen hitaudesta eivät pidä paikkaansa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) heinäkuussa julkistaman maa- ja elintarviketalouden vuosikatsauksen mukaan rakennemuutos on ollut nopeaa ja se jatkuu edelleen.

Luken mukaan vuosien 2000–2017 välillä aktiivitilojen keskipeltopinta-ala on kasvanut 60 prosenttia alle 28 hehtaarista lähes 45 hehtaariin. Maidontuotannossa keskimääräinen karjakoko on samaan aikaan yli kaksinkertaistunut 17 lehmästä 38 lehmään. Maatilojen lukumäärä on vuoden 2000 jälkeen vähentynyt noin 78 000:sta alle 50 000:een.

Luken ennusteen mukaan kolmannes nykyisistä maatiloista lopettaa vuoteen 2025 mennessä. Maatilojen määrän arvioidaan olevan tuolloin noin 37 000. Vuonna 1952 tiloja oli 331 000. Luken mukaan yli tuhat maitotilaa lopettaa maidontuotannon seuraavan kahden vuoden aikana. Viljatilojen lukumäärän arvioidaan vähenevän kahdessa vuodessa kymmenen prosenttia.

Luken erikoistutkija Arto Latukka muistuttaa, ettei esimerkiksi maitotiloilla lopettamispäätöksiä tehdä kevyesti, ja niitä pohditaan pitkään. Latukan mukaan esimerkiksi tänä vuonna lopettaneiden tilojen joukossa on myös isompia tiloja, joiden lehmämäärä on alle yhden robotin. Latukka arvioi, että moni luopuu, jos pystyy. Osalla velkataakka estää lopettamisen. (MT 31.8.)

Nilsiäläiset Jorma ja Beate Holopainen ovat päättäneet lopettaa maidontuotannon. Holopaisten vuonna 1982 alkaneen isännyyden aikana lehmämäärä kasvoi alun kahdeksasta lehmästä 1990-luvulla 25 lehmään. Jorma Holopainen muistuttaa, että 1990-luvulla 25 lehmän lypsykarja oli aika iso.

Rakennemuutoksesta kertoo myös, että Holopaisten aloittaessa tilanpidon heidän kylätiensä varrella oli 12 maitotilaa. Nyt jäljelle jää vain yksi. Nuorille tuottajille Holopaiset lähettävät terveisiä, että itsestä on pidettävä huolta.

21-vuotiaan ilomantsilaisen Ville Puhakan haaveissa on tilakoon kasvattaminen kahden robotin kokoiseksi. Puhakka lähti osakkaaksi yhtymämuotoiseen maitotilalle 18-vuotiaana. On hienoa, että nuorella yrittäjällä on uskoa maatalouden tulevaisuuteen, ja hän puhuu kotimaisen maatalouden puolesta.

Puhakan mukaan on valitettavaa, ettei tulevaisuutta ole kuitenkaan kaikille, jotka tällä hetkellä alalla työskentelevät. Puhakan mielestä pudotuspelit ovat käynnissä.

Luken ennusteen mukaan Puhakka on oikeassa. Tilastot kertovat, että raju pudotuspeli ja rakennemuutos ovat olleet maataloudessa käynnissä jo 1950-luvulta lähtien.