Pääkirjoitus

Politiikan pöytätavat kaipaavat korjausta

Pääkirjoitus 05.09.2018

Yhteisten asioiden hoitamisesta ovat arvokkuus ja asiallisuus kadonneet.

Eduskunta aloitti eilen vaalikauden viimeisen syysistuntokauden. Vaikka syksyn työlista on pitkä, kesken olevat isot uudistukset todennäköisesti hallitsevat keskustelua. Sote-uudistus on tällä hetkellä jumissa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.

Valiokunta aloitti kesätauon kireissä tunnelmissa. Sen keskustalaiset jäsenet ja sinisten Vesa-Matti Saarakkala kantelivat eduskunnan puhemiesneuvostolle valiokunnan puheenjohtajan Krista Kiurun (sd.) toiminnasta. Koska soten käsittely on valiokunnassa pitkittynyt, hallitus päätti kesäkuussa siirtää uudistuksen voimaantuloa taas vuodella eteenpäin.

Perustuslakivaliokunta aloittaa tänään sote-sopan alle jääneiden tiedustelulakien käsittelyn. Hallitus on kiirehtinyt tiedustelulakien säätämistä kiireellisenä. On hyvin todennäköistä, että tässäkin asiassa on aika loppumassa kesken.

Isojen uudistusten läpiviemistä ei ainakaan helpota, että kansanedustajat ja puolueet valmistautuvat ensi huhtikuussa pidettäviin eduskuntavaaleihin. On todennäköistä, että poliittisessa keskustelussa kielenkäyttö kovenee entisestään, vaikka kansanedustajien nykyisessäkin käytöksessä ja politiikan pöytätavoissa olisi parantamisen varaa.

Useat luopuvat kansaedustajat ovat pettyneet politiikan nykyisiin käytöstapoihin.

Lenita Toivakan (kok.) mielestä politiikka on muuttunut aggressiiviseksi ja lyhytnäköiseksi ja väärinymmärtämisestä on tullut suosittua. Toivakan mukaan pitäisi huutaa kovaa ja klikata paljon saadakseen äänensä kuuluviin. (Yle 21.8.)

Eduskunnan kesken kauden jättäneen Susanna Huovisen (sd.) mielestä politiikkaan on tullut sellaisia piirteitä, joista hän ei pidä. Esimerkkinä Huovinen mainitsee ihmisiä vähättelevän ja loukkaavan puheen. (Yle 18.4.)

Seppo Kääriäinen (kesk.) ei pidä politiikan pinnallistumisesta ja karnevalisoitumisesta. Kääriäisen mielestä politiikasta on tullut lyhyttempoista, haetaan kohahduksia ja hyviä otsikoita. Vaikeutuvien asioiden syvällinen käsittely ja siihen liittyvä keskustelu ovat Kääriäisen mukaan jääneet. (Yle 28.8.)

Kari Uotilan (vas.) mukaan poliitikoilla on suuri houkutus mennä siitä, mistä aita on matalin, ja kerätä julkisuutta kärkevillä heitoilla. Uotilan mielestä osasyy poliittisen keskustelun muuttumiseen on medialla, jossa tehdään kevyellä pensselillä pinnallisia juttuja. (HS 4.9.)

Nykymeno ei ole yksin konkaripoliitikkojen huoli. Ensimmäisen kauden kansanedustajan Saara-Sofia Sirénin (kok.) mielestä sosiaalisessa mediassa kärjistetyt kommentit saavat eniten näkyvyyttä. Sirénin mukaan on turhauttavaa, kun muita haukkumalla ja riitaa haastamalla pääsee esiin – asiasisältöihin pohjautuvalla, ratkaisuhakuisella tekemisellä ei.

Poliittisen keskustelun sävyn muuttuminen näkyykin erityisen vahvasti sosiaalisessa mediassa. Somessa keskustelu muistuttaa usein koulukiusaamista, jossa kilpaillaan siitä, kuka osaa pahiten sanoa ja loukata.

Politiikan pöytätapojen muuttumisessa on poliitikkojen lisäksi tiedotusvälineillä syytä itsetutkiskeluun. Miksi poliitikot kokevat, ettei asiaperusteilla pääse esiin. Esille pääsevät he, jotka huutavat kovaäänisimmin ja sanovat pahiten.

On erittäin tervetullutta, että eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.) aikoo ottaa syksyn aikana eduskunnan keskustelukulttuurin käsittelyyn. Politiikan pöytätavoista ja uutisoinnista olisi hyvä keskustella myös tiedostusvälineiden sisällä. Onko tiedotusvälineiden poliittisesta päätöksenteosta ja tekijöistä antama kuva oikea?

Ei tarvitse ihmetellä äänestysinnon hiipumista, jos yhteisten asioiden hoitamisesta ovat arvokkuus ja asiallisuus kadonneet.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT