Pääkirjoitus

Ruokaketjun on aika ratkoa ongelmansa

Pääkirjoitus 07.09.2018

Ilmapiiri ruokaketjussa on tulehtunut ja jännittynyt.

Maatalouden pitkään jatkunut talousahdinko on tuttu kaikille suomalaisille. Vaikka kahden viime satokauden säät ovat olleet ongelmallisia, eivät ne kuitenkaan ole ruuan tuotannon ongelmien perussyitä. Maatalouden kannattavuus on heikentynyt jo vuosia.

Vuoden 2000 jälkeen maatalouden kulut ovat kasvaneet 50 prosenttia, mutta tulot vain 17 prosenttia. Suomalaiset maataloustuottajat joutuivat myös EU:n ja Venäjän välisen kauppasodan maksumiehiksi. Vaikka Venäjän vientiä on onnistuttu korvaamaan uusilla markkinoilla, eivät tuottajahinnat ole toipuneet.

Ruuantuotannon ongelma kyllä tunnistetaan. Ratkaisua siihen ei ole löytynyt.

Ratkaisua etsitään muun muassa kilpailulainsäädännöstä ja sen tulkinnasta. Hallitus esitti pari viikkoa sitten budjettiriihessä, että kilpailulaista tehtäisiin riippumaton selvitys.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) uusi pääjohtaja Kirsi Leivo on huolissaan suomalaisen kaupan keskittymisestä ja maatalouden toimintaedellytyksistä. Hän ei kuitenkaan usko, että kilpailulain muuttaminen ratkaisisi ruokaketjun ongelmia. Leivon mielestä kilpailulakia paremmin ruokaketjun ohjaamisessa toimivat ruokaketjun itsesäätely ja valmisteilla olevan ruokavaltuutetun toimivalta. (MT 5.9.)

Kilpailulain muuttaminen ei ole pelkästään kansallinen asia, koska kilpailuoikeudessa kansallisen ratkaisun tekeminen on hyvin rajattu. Leivo muistuttaa, että päätöksiä tehtäessä pitää ottaa huomioon EU-oikeuden ja unionin tuomioistuimen ratkaisujen vaikutus.

Vuorineuvos Reijo Karhinen sai kesällä pääministeri Juha Sipilältä (kesk.) tehtäväkseen löytää vuoden loppuun mennessä keinoja, joilla saadaan suomalainen maatalous kannattavammaksi ja suomalainen ruuantuotanto turvattua. Tavoitteena on lisätä maatalouden tuloja 500 miljoonaa euroa.

Karhisen mukaan tavoite on saavutettavissa, jos keinot ovat riittävän järeitä. Muutos vaatii ruokaketjulta valmiutta nähdä asioita uudella tavalla ja valmiutta luopumaan vanhasta.

Taustatukea Karhinen saa muun muassa suomalaisilta kuluttajilta. He arvostavat kotimaista ruokaa ja ovat valmiita jopa maksamaan siitä nykyistä enemmän. Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan jopa 90 prosenttia vastaajista olisi valmis maksamaan maitolitrasta enemmän, jos he tietävät korotuksen menevän maidontuottajan kukkaroon. (Yle 5.9.)

Ratkaisun löytyminen ruokaketjun sisällä ei ole helppoa, vaikka Karhisen mukaan tuote on kunnossa ja kotimaista ruokaa arvostetaan. Karhinen on huomannut, että ilmapiiri ruokaketjussa on tulehtunut ja jännittynyt. Yhteistä tavoitetta ei näytä löytyvän, koska osapuolet ovat syvällä poteroissaan.

Karhisen mielestä kaupalla on ylivertainen neuvotteluasema. Hän ei kuitenkaan syyllistä kauppaa, koska se on kehittynyt omien hyvien päätösten ansiosta ja viranomaiset ovat sen sallineet. Muualla ruokaketjussa kehitystä ei ole samaan tahtiin tapahtunut.

Keskiviikkona A-studiossa käyty keskustelu vahvisti, että elintarvikeketjun toimijat ovat kaukana toistaan. Sekä kaupan että elintarviketeollisuuden edustajat vetosivat lainsäädäntöön. S-ryhmän kenttäjohtajan Arttu Laineen ja Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtajan Pia Pohjan mukaan he eivät voi esimerkiksi vaikuttaa kuluttajahinnanmuodostukseen lainsäädännöllisistä syistä.

Keskustelu tulonjaosta elintarvikeketjun sisällä on ollut pitkään juuttuneena juupas-eipäs-inttämiseksi. Toivottavasti Karhisen selvitys valmistuessaan antaa konkreettisia työkaluja tilanteen ratkaisemiseksi ja työkalut myös otetaan käyttöön.

Ruokaketjun on korkea aika selvittää ja korjata ongelmansa. Jos se ei tähän pysty, on lainsäätäjien puututtava asiaan nykyistä jämäkämmin.