Pääkirjoitus

Väyläverkko on pidettävä kunnossa

Pääkirjoitus 10.09.2018

Alempiasteisiakaan teitä ei saa unohtaa, koska kaikkia teitä tarvitaan.

Suomen Tieyhdistyksen teettämän kyselyn mukaan reilusti yli puolet suomalaista on kokenut, että viimeisen vuoden aikana teiden heikolla kunnolla on ollut kielteisiä vaikutuksia arkipäivän elämään. Lähes 80 prosenttia kyselyyn vastanneista haluaisi lisätä teiden rahoitusta. (MT 5.9.)

Lisää rahaa halusi myös parlamentaarinen liikennetyöryhmä. Helmikuussa raporttinsa jättänyt työryhmä esitti liikenneverkon kehittämiseen 300 miljoonaan euron vuosittaista lisärahoitusta. Työryhmän mielestä rahoitustaso ja lyhytjänteinen väyläpolitiikka ovat olleet yhteiskunnan kehityksen esteenä.

Lyhytjänteisyys vaivaa myös hallitusta. Ensi vuoden budjettiesityksessä hallitus toki esittää 49 miljoonan euron liikennepakettia. Sillä on tarkoitus parantaa muun muassa tiestön talvikunnossapitoa. Myös yksityisteiden rahoitukseen esitetään neljä miljoonaa lisää. Yksityistieavustus noussee 17 miljoonaan euroon.

Lisärahoitus on tärkeää, mutta siitä ei riitä teiden korjausvelan lyhentämiseen. Hallitus ansaitsee tunnustusta siitä, että kolmen edellisen vuoden budjetissa osoitettiin korjausvelan paikkaamiseen yhteensä 600 miljoonaa euroa. Ensi vuoden budjettiesityksestä nämä rahat puuttuvat.

Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtajan Nina Raitasen mielestä lisärahoitus tulee todella tarpeeseen. Budjettiesityksessä on Raitasen mukaan kuitenkin tiestön rahoituksen osalta 300 miljoonan euron kokoinen aukko. Raitanen muistuttaa, että kolmivuotisella korjausvelkaohjelmalla tiestön miljardin euron korjausvelka saatiin pysähtymään, mutta velka ei lyhentynyt.

Raitasen mukaan pitkäjänteisestä tiepolitiikasta puhutaan, mutta päätöksenteossa se ei näy.

Viime viikolla pidettyjen Väylät & Liikenne -päivien paneeliin osallistuneet puolueiden edustajat olivat tyytymättömiä hallituksen esitykseen. Panelistien mielestä parlamentaarisen työryhmän esityksestä on pidettävä kiinni, ja kaikki puolueet ovat sitoutuneet 300 miljoonan euron lisärahoitukseen.

Kansanedustaja Markku Eestilän (kok.) mukaan työryhmän tahto on seuraavaa hallitusta varten. Eestilän mielestä nyt pitää katsoa, löytyisikö rahaa heti siltojen korjaamiseen. Vihreiden kansanedustajan Olli-Poika Parviaisen mielestä parlamentaarisen työryhmän pitäisi saada yksimielisyys uusista rahoitusmalleista.

Yksimielisyyden löytäminen saattaa olla vaikeaa. Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) valmisteli pari vuotta sitten liikenneverkon yhtiöittämistä ja autoveron korvaamista muilla maksuilla. Bernerin suunnitelma kaatui, koska se ei kelvannut hallituskumppaneille eikä edes Bernerin omalle puolueelle.

Liikenne- ja viestintäministeriössä uudistusta ei ole haudattu.

Ministeriön strategiajohtaja Taina Pieski arvioi, että seuraavalla hallituskaudella joudutaan miettimään vaihtoehtoja nykyiselle liikennehankkeiden budjettirahoitukselle. Pieskin mukaan virkamiehet esittävät seuraavan hallituksen pohdittavaksi, olisiko Suomen maantieverkko yhtiöitettävä valtion erikseen omistamalle hankintayhtiölle.

Tiestön kunnossapidon ja kehittämisen rahoitusvaje on tavalla tai toisella ratkaistava. Päätöksiä tehtäessä on muistettava kansalaisten tasa-arvoinen kohtelu asuinpaikasta riippumatta. Alempiasteisiakaan teitä ei saa unohtaa, koska kaikkia teitä tarvitaan. Esimerkiksi tiemaksuja pohdittaessa on muistettava, että yksityisteiden varsilla asuvat joutuvat kustantamaan tienhoidon jo nyt pääosin itse.

Tieyhdistyksen puheenjohtajana ensi vuoden alussa aloittava Juha Ojala muistuttaa, että Suomen kolme suurta kansantalouden pottia ovat asunnot, metsät ja tiet (MT 31.8.). Ilman hoitoa ne kaikki rapistuvat. Siihen meillä ei ole varaa.