Pääkirjoitus

Ruotsin esimerkki voidaan yhä välttää

Pääkirjoitus 12.09.2018

Myös Suomessa opetellaan uutta tapaa keskustella maahanmuuton ongelmista.

Suomen eduskuntavaaleihin on aikaa nyt puoli vuotta. Kolme suurinta ryhmää, SDP, kokoomus ja keskusta, ovat edelleen kaikki kisaamassa pääministeripuolueen asemasta. Erot ovat niin pienet, että jopa Ruotsin vaalitulos ja siitä tehtävät johtopäätökset voivat ratkaista paljon. Puolueiden esikunnissa länsinaapurin vaalitulos onkin tarkassa syynissä.

Vaikka Ruotsin vaalitulos oli dramaattinen, loppujen lopuksi se oli ennakkoarvioiden mukainen. Jopa yllätyksetön.

Maahanmuuttokriittinen ruotsidemokraatit oli selvin vaalivoittaja, mutta sekään ei yltänyt aivan sellaiseen jytkyyn, kuin perinteiset puolueet pelkäsivät. Ratkaisijan paikalle tämä Jimmie Åkessonin ryhmä kuitenkin ylsi.

Perinteisiin vasemmiston ja oikeiston välisiin ideologisiin blokkeihin turvautuvat ruotsalaiset ovat nyt ajautuneet pahaan pattitilanteeseen, jota ulkomaisten äänten laskenta voi vielä jopa kärjistää. Kun ruotsidemokraattien kanssa ei kukaan, ainakaan vielä, ole halunnut yhteistyöhön, maan hallitseminen on vaikeaa.

Jos runsaan 40 prosentin kannatuspohjiin perustuvat blokit eivät suostu keskenään yhteistyöhön, tuleva hallitus joutuu alistumaan ruotsidemokraattien epäsuoralle vaikutusvallalle, halusi se sitä tai ei.

Myös Ruotsin perinteiset puolueet ovat joutuneet tunnustamaan kyvyttömyytensä puhua maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista niin suoraan ja rehellisesti, että niiden äänestäjät olisivat viestin ymmärtäneet. Helppoa se ei ole meilläkään.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) joutui jo kertaalleen selittämään lausuntoaan, jonka mukaan suurin osa 2015–2016 Suomeen tulleista maahanmuuttajista ei paennut sotaa tai vainoa. Lausunnollaan hän viittasi elintasoeroon Euroopan ja pakolaisten lähtömaiden välillä, mikä houkuttelee ymmärrettävästi maahanmuuttoon.

Lausunnosta syntynyt lyhyt kohu kuvastaa keskustelun vaikeutta. Silti suurin osa suomalaisista ymmärsi sen, eikä kokenut sen loukkaavan maahanmuuttajien inhimillistä hätää.

Myös kokoomuksessa harjoitellaan uutta tapaa keskustella maahanmuutosta Ruotsin veljespuolueen tappiosta oppineena. Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) tuki blogissaan (IL 10.9.) työministeri Jari Lindströmin (sin.) linjauksia kotouttamisen ongelmista. Mykkäsen mielestä osa sosiaaliturvasta saattaa kotouttaa pakolaisia työttömiksi.

Erityisen huolissaan Mykkänen on maahanmuuttajanaisista, jotka eivät pääse ajoissa työelämään, vaan kotoutuvat tukien varaan.

Sosialidemokraattien puheenjohtaja Antti Rinne on puolestaan tulkinnut ruotsalaisten puoluekollegoidensa rökäletappion syyksi jopa liiallisen myöntyväisyyden maahanmuuttokriittisten mielipiteiden edessä.

Rinteen mukaan Suomen demarit eivät tähän samaan veljeilyyn lähde. Ei, vaikka perussuomalaisten Jussi Halla-aho kuinka ruotsidemokraattien reseptejään suomalaiseen makuun maustaisi.

Halla-aho pystyy tuomaan maahanmuuttokeskustelun suomalaiseen vaalikeskusteluun, mutta välttämättä samanlaista turhautumista kuin Ruotsissa meillä ei keväällä nähdä.

Suomessa maahanmuuttoon liittyvät ongelmat eivät ole yhtä laajoja kuin Ruotsissa. Lähiöt ovat turvallisia ja moni uussuomalainen on myös löytänyt työtä, mikä on aina parasta kotouttamista.

Selvälle enemmistölle suomalaisista on päivänselvää, että inhimillistä hätää kärsiviä on autettava. Vaikka rasismi monissa Euroopan maissa nostaa päätään, meillä maahanmuuttajiin suhtaudutaan kansainvälisestikin vertaillen rakentavasti ja empaattisesti.

Silti puolueet tekevät oikein keskustellessaan maahanmuuttoon ja erityisesti kotouttamiseen liittyvistä ongelmista. Samalla olisi keskusteltava maahanmuuton eduista. Ikääntyvä yhteiskuntamme tarvitsee lisää suomalaisia.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT