Pääkirjoitus

Suomen metsänhoito maailmanperintölistalle

Pääkirjoitus 10.10.2018

Tee ilmastoteko, istuta puu.

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n maanantaina julkaisema raportti oli monella tavalla tyly.

Raportin mukaan maailman tämänhetkiset lupaukset päästöjen vähentämiseksi eivät riitä, vaan nykymenolla maapallon keskilämpötila nousee kolme astetta vuoteen 2100 mennessä.

Pariisin ilmastosopimuksen mukainen tavoite on pysäyttää ilmaston lämpeneminen vuosisadan loppuun mennessä kahteen asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan. Ilmastopaneelin mielestä tämä ei riitä, vaan lämpeneminen pitäisi saada pysäytettyä nopeutetulla aikataululla 1,5 asteeseen. Ellei näin tehdä, ovat seuraukset IPCC:n raportin mukaan katastrofaaliset.

Tavoitteeseen pääseminen edellyttää, että hiilidioksidipäästöjä leikataan 45 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja vuonna 2050 nettopäästöjen pitäisi olla nolla. Tämä tarkoittaa, että hiilidioksidipäästöjä tuotetaan vain niin paljon kuin kasvavat metsät, maaperä ja meret sitovat.

Vaikka raportin sanoma on synkkä, se antaa myös toivoa. Jos päästöt saadaan kuriin, lämpeneminen on mahdollista pysäyttää 1,5 asteeseen. Päästöjen vähentämisen lisäksi avainasemassa ovat maa- ja metsätalous, koska niillä on mahdollisuus sitoa nykyistä enemmän hiiltä. Tämä edellyttää metsien kasvun lisäämistä ja peltojen kasvukunnon parantamista.

Maatalouden osuus hiilensidonnassa on jäänyt keskustelussa vähälle. On hyvä, että Ilmatieteen laitos, Baltic Sea Action Group ja Sitra ovat käynnistäneet Carbon Action -projektin. Sillä pyritään selvittämään käytännössä hiilen sidontaa maaperään, ja miten sitä voisi nopeuttaa.

Ei ole yllätys, että ilmastokeskustelussa erityisesti metsätalous nousee vahvasti esiin. Keskustelussa maa- ja metsätalous nähdään liian usein ongelmana eikä olennaisena osana ratkaisua. Hiilinielun ja -varaston lisäksi puulla korvataan fossiilisia uusiutumattomia raaka-aineita. Puulla voidaan muun muassa tekstiileissä korvata keinokuituja ja puuvillaa.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) totesi perustellusti ilmastoraportin julkistamistilaisuudessa, että Suomessa metsien puuvaranto ja hiilivarasto ovat kasvaneet vuosikymmenten ajan. Tiilikainen muistutti, että Suomessa puuta käytetään maailman pelastamiseksi eikä tuhoamiseksi.

Esimerkiksi puurakentamisessa hiili varastoituu jopa sadoiksi vuosiksi. Meneillään olevassa rakennusbuumissa tämä ei näy, vaan kaupunkeihin nousee massiivisia betonikolosseja.

Metsät kiinnostavat suomalaisia laajasti. Suomen Latu on yhdessä Ylen kanssa käynnistänyt kampanjan "Minä ja mun puu". Kampanja on osa Mennään metsään -kokonaisuutta, jonka tavoitteena on saada jokamiehenoikeudet Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Jokamiehenoikeudet ovat pohjoismainen etuoikeus, jota muissa maissa ei tunneta.

Sen sijaan että maailmalla tehdään suomalaista jokamiehenoikeutta tunnetuksi, olisi syytä tehdä tunnetuksi suomalaista metsäosaamista. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi muiden olisi hyvä tietää, miten metsiä voidaan hyödyntää ja samaan aikaan kasvattaa puuston määrää – ja samalla hiilinielua – kymmenillä miljoonilla kuutioilla.

Suomalainen metsänhoito-osaaminen sopisi hyvin maailman kulttuuriperintölistalle. Osaamista tarvitaan, koska ilmastoraportin tehokkaimmassa skenaariossa esitetään, että maapallon metsäpinta-alaa pitäisi lisätä Euroopan kokoisen alueen verran.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on niin tärkeä asia, ettei sitä voi jättää pelkästään poliitikkojen, virkamiesten tai "jonkun muun" tehtäväksi. Jokaisen pitää tehdä osansa, ja miettiä, miten minä pystyn vähentämään päästöjä.

Mun puu -kampanjaa voisi hyvin laajentaa uudella "Tee ilmastoteko, istuta puu" -kampanjalla.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT