Pääkirjoitus

Maahanmuutosta puhuttava selvästi

Pääkirjoitus 10.12.2018

Ääriliikkeille ei saa antaa johtajuutta maahanmuuttokeskustelussa.

Suhtautuminen maahanmuuttoon on Suomessa viime vuosina ollut eurooppalaisessa mittapuussa maltillista. Turvapaikanhakijoiden palautuksista on esitetty kritiikkiä, mutta pääosin poliittiset puolueet ovat keskittyneet maahanmuuttajien kotouttamisen, työllistämisen ja kouluttamisen tehostamiseen. Nyt Oulussa esiin tulleet epäilyt turvapaikanhakijoiden syyllistymisestä vakaviin seksuaalirikoksiin uhkaavat kärjistää keskustelua.

Samaan aikaan kun alaikäisiin kohdistuneita seksuaalirikoksia käydään laajasti läpi julkisuudessa, esille tuli kaksi samanaikaista yritystä aiheuttaa tahallisia vakavia bussiturmia. MTV:n mukaan näissäkin tapauksissa tekijät olivat ulkomaisia turvapaikanhakijoita.

On äärimmäisen tärkeää, että maan poliittinen johto on tuominnut selvästi teot, joista maahanmuuttajia epäillään. Minkäänlainen peittely, hyssyttely tai vähättely ei tule kysymykseen. Erityisesti asiassa ovat nyt profiloituneet pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja sisäministeri Kai Mykkänen (kok.).

Vaikka maahanmuuttajien rikokset ovat tässä vaiheessa vasta epäilyjä, hallitukselta on aivan perusteltua esittää kiristyksiä rikoksiin syyllistyneiden turvapaikanhakijoiden palautuksiin ja hakea uusia tapoja kotouttaa maahanmuuttajia suomalaisen yhteiskunnan pelisääntöihin.

Muuten olemme helposti samanlaisessa tilanteessa, joka esimerkiksi Ruotsissa ja monessa muussa EU-maassa on aiheuttanut jopa poliittisen järjestelmän halvaantumisen. Maahanmuutosta ja siihen liittyvistä eduista ja haitoista on voitava keskustella aivan samalla tavalla kuin muistakin asioista.

Samalla kun esille tulleista rikosepäilyistä keskustellaan, on syytä edelleen muistaa vastuumme hädänalaisten ja turvaa vailla olevien inhimillisestä auttamisesta. Esille tulleet väärinkäytökset vaikeuttavatkin erityisesti heidän asemaansa, jotka ovat aidosti paenneet väkivaltaa, kurjuutta ja sortoa.

Tässäkin mielessä turvapaikkaa hakeneiden rikosepäilyt ovat hyvin raskauttavia. Ne kääntävät epäluuloa myös niitä kohtaan, jotka sitä vähiten ansaitsisivat.

Maahanmuuttokeskustelussa olisi edelleenkin syytä kaikin voimin pyrkiä tilanteeseen, jossa maltti ja mittasuhteet säilyisivät. Turvapaikanhakijoiden kanssa asioivien viranomaisten työ on ongelmia täynnä. Todellinen uhka on vaikea erottaa väitetystä. Samalla käännyttäminen on huomattavan vaikeaa. Edes vakavia rikoksia tehneitä ei pystytä virallisen järjestelmän avulla palauttamaan.

Suuren suomalaisen enemmistön varaan voi edelleen luottaa. Suomalaiset ymmärtävät maahanmuuttajia ja syitä turvapaikan hakemiseen. Sen sijaan suomalaiset eivät ymmärrä sosiaalitukien väärinkäyttöä, rikollisuutta tai epätasa-arvoa. Vanha sanonta "maassa maan tavalla" tekeekin nyt ansaittua paluuta keskusteluun.

Työ ja koulutus ovat yhä paras keino kotouttaa maahantulijat suomalaiseen yhteiskuntaan. Mitä nopeammin maahantulija pääsee työn ja oman elantonsa ansaitsemiseen kiinni, sitä nopeammin myös suomalainen yhteiskunta hänet ottaa omakseen. Myös maahanmuuttajien oma yritystoiminta ansaitsee kaiken tuen.

Vaikka kriittinen maahanmuuttokeskustelu näkyi Helsingin kaduilla itsenäisyyspäivänä aina natsilippuja myöten, kokonaiskuva suomalaisten asenteista on vielä lohdullinen. Ääriliikkeet saivat näkyvyyttä, mutta niiden kannatus on edelleen vähäinen.

Mitä selkeämmin vakiintuneet puolueet viestivät kantansa maahanmuuton eri puoliin, sitä parempi lopputulos Suomen kannalta on. Ääriliikkeille ei saa antaa tässä asiassa johtajuutta.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT