Pääkirjoitus

Kotimainen ruoka on myös arvovalinta

Pääkirjoitus 12.12.2018

Ruokahankinnoissa voi käyttää kriteerinä muun muassa vastuullisuutta ja laatua.

Tutkimusten mukaan suomalaiset haluavat syödä kotimaista, lähellä tuotettua ruokaa. Suomalaista ruokaa pidetään perustellusti turvallisena. Euroopan ruoka­turvallisuusviraston Efsan mukaan Suomessa syödään EU:n puhtainta ruokaa.

Efsan vuosi sitten julkistaman, vuotta 2016 koskevan raportin mukaan suomalaisista eläinperäisistä tuotteista ei löytynyt kiellettyjä jäämiä. Esimerkiksi saksalaisista tuotteista löytyi yli 400 säädösten vastaista näytettä.

Sen lisäksi, että kuluttajat haluavat syödä kotimaista ruokaa, he vaativat tuontiruualta samat kriteerit. Maaseudun Tulevaisuuden vuosi sitten Suomen Gallup Elintarviketiedolla teettämän kyselyn mukaan lähes 80 prosenttia kuluttajista oli sitä mieltä, että tuontiruuan pitää täyttää samat tuotantovaatimukset kuin koti­maisenkin ruuan (MT 13.9.2017.).

Kotimaisen ruuan suosimiseen on myös muista syitä kuin puhtaus. Kysymys ei ole myöskään pelkästään viljelijöiden asemasta ja toimeen­tulosta. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto (SEL) perusteli viime kesän liitokokouksessaan, miksi pitäisi valita kotimaista ruokaa.

SEL muistuttaa, että kotimaiset elintarvikkeet työllistävät, jättävät hyödyn Suomeen työpaikkoina, verotuloina, ostovoiman kasvuna ja investointeina. Lisäksi kotimainen ruoka on puhdasta, laadukasta ja turvallista, liitto painottaa. SEL:n mukaan kotimainen ruoka myös parantaa huoltovarmuutta ja on tuontiruokaa ympäristö- ja ilmasto­ystävällisempää.

Kuluttajien omilla valinnoilla on merkitystä, mutta iso merkitys on myös julkisilla hankinnoilla. Kouluissa, päiväkodeissa sairaaloissa ja muissa julkisissa laitoksissa tarjotaan lähes 450 miljoonaa ateriaa vuodessa.

On hyvä, että julkiset keittiöt käyttävät pääosin kotimaisia raaka-aineita. Parantamisen varaa kuitenkin löytyy. Myös SEL kehottaa kuluttajia vaatimaan kuntapäättäjiä suosimaan julkisissa hankinnoissa kotimaista ruokaa.

SEL:n runsas vuosi sitten teettämän tutkimuksen mukaan 90 prosenttia suomalaisista haluaa, että päiväkotien ja koulujen ruokahankinnoissa suositaan suomalaista ruokaa, vaikka se nostaisi hankintahintaa.

Kuntakohtaiset erot ovat suuria. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla korkein kotimaisuusaste lihassa ja liha­tuotteissa on Helsingillä ja alhaisin Espoolla. Hel­sin­gin kaupungin palvelukeskuksen käyttämästä lihasta 80 prosenttia on kotimaista. Espoossa kotimaisuusaste on 63 prosenttia ja Vantaalla noin 72 prosenttia. (MT 10.12.)

Espoossa kotimaisuusaste on hiljattain laskenut. Kaupunki vaihtoi kotimaisesta jauhelihasta valmistetut pihvit saksalaisiin lihapulliin. Lokakuussa Espoossa vaihtui kotimainen broilerinpaisti niin ikään saksalaiseen. Myös Vantaalla broilerituotteet ovat ulkomaisia.

Teollisuusliiton ulkoisen viestinnän päällikkö, espoolainen Ville Kopra (sd.) ihmetteli Twitterissä, miksi ulkomaisen ruuan hankinnasta koululaisille nostettiin haloo.

Kopra ei ymmärrä, että jos kaupunki saa laadukasta lihaa edullisesti Saksasta, niin miksi ei. Hänen mukaansa EU:n sisämarkkinoiden säännöillä mennään. Kopra voi kysyä perusteluita kotimaisuudelle esimerkiksi Elintarviketyöläisten Liitolta.

On totta, ettei kotimaisuus voi EU:n kilpailulainsäädännön mukaan olla hankintakriteeri. Ruokahankinnoissa voi sen sijaan käyttää kriteerinä muun muassa vastuullisuutta ja laatua. EU:n pari vuotta sitten uudistettujen hankintakriteerien mukaan pelkkää hintaa saa käyttää valintaperusteena vain poikkeustapauksissa.

Usein laatukriteeriksi riittää, että tuontiruualta vaaditaan samat tuotantotavat ja jäljitettävyys kuin kotimaiseltakin tuotteelta. Yksinkertaisimmillaan riittää, kun tavarantoimittajalta kysyy, onko sialla ollut saparo.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT