Pääkirjoitus

Puurakentamiseen saatava lisää vauhtia

Pääkirjoitus 14.12.2018

Metsien kasvavalla hiilinielulla ei ole suoraa vaikutusta lulucf-sektorin laskelmiin.

Metsistä, niiden kasvusta ja käytöstä on käyty kovaa keskustelua vuosia. Vaikka Euroopan unionilla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, EU:n tasolla halutaan päättää myös suomalaisten metsien käytöstä ilmasto- ja energiapolitiikan varjolla.

Viime talvena EU:ssa tehdyt päätökset olivat Suomen kannalta kohtuulliset, vaikka välillä näytti siltä, että metsät ovat ilmastonmuutoksen torjumisessa ongelma eikä ratkaisu. Vääntö ja kiistely metsien käytöstä ja hiilensidonnasta ei kuitenkaan monien kompromissien ja päätösten jälkeen näytä hiljenemisen merkkejä.

Maa- ja metsätalousministeriö ja Luonnonvarakeskus (Luke) julkistivat keskiviikkona arvion Suomen hiilinielujen koosta. Arvio liittyy lulucf-asetukseen, joka koskee maankäytön ja sen muutosten sekä metsätalouden vaikutuksia hiilidioksidipäästöihin.

Arvion mukaan vuosina 2021–2025 Suomen metsien hiilinielu on yhteensä 34,77 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa. Jos puutuotteet jätetään laskuista pois, määrä on 27,88 miljoonaa tonnia. Arvion pohjana on käytetty vuosien 2000–2009 metsien käyttö kuvaavien lukuja oletuksella, että metsiä hoidetaan entisen tapaan.

Metsien kasvavalla hiilinielulla ei kuitenkaan ole suoraa vaikutusta lulucf-sektorin laskelmiin.

Puutuotteiden laskemisella erikseen on vaikutusta, koska ilman puutuotteita metsien hiilinielusta voidaan laskea hyödyksi vain 2,5 miljoonaa tonnia. Laskelmissa vuotuiseksi hakkuumääräksi on arvioitu 83 miljoonaa kuutiometriä. Suomen metsät kasvavat vuodessa 107 miljoonaa kuutiota.

Olennaista laskelmissa on, että vertailuvuosina puutuotteiden hiilinielu oli 6,9 miljoonaa tonnia, mutta vuonna 2016 puutuotteiden hiilinielu oli vain 3,6 miljoonaa tonnia. Puutuotteiden hiilinielu lasketaan hyödyksi vasta siiten, kun se ylittää vertailuvuosien 6,9 miljoonaa tonnia.

Metsien lisäksi muut laskennalliset hiilinielut ovat pieniä. Metsittämisen osuudeksi lasketaan 0,09 miljoonaa tonnia ja ruohikkoalueiden 0,08 miljoonaa tonnia.

Luken mukaan Suomen metsien hiilinielu on arvioitu aikaisemmin alakanttiin. Helsingin yliopiston tutkija-tohtorin Tuomo Kalliokosken mukaan nyt ollaan ensimmäistä kertaa tilanteessa, että hakkuutaso voidaan nostaa yli 80 miljoonan kuutiometrin, ja siitä huolimatta hiilinielu on edelleen kasvavalla uralla. (Yle 12.12.)

Ei ole yllätys, että Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä suhtautuu varauksellisesti laskelmiin. Höltän mielestä arvioissa mennään metsätalous edellä ja koetetaan ilmastonsuojelu saada mahtumaan siihen malliin, jos vain onnistuu.

Luken apulaisprofessori Aleksi Lehtosen mukaan arviossa oletukset ja valinnat perustuvat EU:n lakitekstiin. Lehtosen mielestä laskentamalliin liittyvät epävarmuudet ovat kuitenkin isot.

Seuraavaksi laskelma menee muiden EU-maiden ja komission arvioitavaksi. Kalliokoski uskoo, että Suomen tapa laskea hiilinieluja menee EU:ssa helposti läpi.

Aikaisempien metsää koskevien EU-päätösten aikana Suomen metsien käytöstä käytiin kovaa vääntöä EU:n lisäksi myös kotimaassa. Näin käy todennäköisesti myös nyt.

Laskelma on niin monimutkainen, että se mahdollistaa erilaiset tulkinnat. Kysymys ei ole siitä, etteivätkö Suomen metsät kasvaisi jatkossakin enemmän kuin niitä hakataan, vaan tulevien hakkuiden vaikutus suhteessa vertailuvuosiin.

Lulucf-laskelmien mukaan Suomen maankäyttösektorin päästöt ovat vuodessa 0,21 miljoonaa tonnia suuremmat kuin nielut, koska leikkuri leikkaa valtaosan metsien hiilinielusta pois.

Joka tapauksessa Luken hiililaskelma osoittaa, että metsien käyttöä voidaan lisätä. Toinen tärkeä huomio on, että puurakentamisen merkitys hiilinielujen laskennallisessakin kasvattamisessa on iso.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT