Pääkirjoitus

Kauppa pitää ruuan halpana

Pääkirjoitus 21.12.2018

Asiakasrajapintaa valvoo kauppa, joka pystyy pitämään ruuan halpana tulevaisuudessakin.

Uusi tutkimus ruokaketjun ansainnasta on herättänyt kuluvalla viikolla runsaasti huomiota. Luonnonvarakeskuksen ja Pellervon taloustutkimuksen mukaan kaupan osuus peruselintarvikkeista saatavasta hinnasta on pienentynyt. Tässä tutkimuksessa voittaja olisikin yllättäen teollisuus, koska myös tuottajien saama hinta oli laskussa.

Tutkimuksen tulos nostatti heti tuoreeltaan sekä iloa että kiukkua. Erityisesti elintarvikkeita halpuuttanut kauppa näki tuloksen itselleen myönteisenä. Heidän näkökulmastaan syy ruokaketjun kannattavuusongelmiin on muualla kuin kaupassa.

S-ryhmä on jo aiemminkin todennut ottaneensa halpuuttamisen kulut omasta katteestaan ja oman toimintansa tehostamisesta. Uusi tutkimustulos tukee tätä tulkintaa.

Voittajaksi tässä kisassa julkistettu elintarviketeollisuus suhtautuu tulokseen kiukkuisesti. Se muistutti tuoreeltaan lukujen olevan vuodelta 2016. Lisäksi tutkimusotos koski vain osaa elintarvikkeista ja otanta oli tehty ainoastaan kuukauden ajalta. MT:n tietojen mukaan kaikki isotkaan yritykset eivät osallistuneet tähän selvitykseen.

Elintarviketeollisuuden kannattavuus ei ole viime vuosina kehittynyt nousukaudesta huolimatta monien muiden alojen tahdissa, kaupasta puhumattakaan. HKScanin viimeaikaiset ongelmat ovat tästä kouriintuntuva esimerkki.

Kannattavuusongelmista myös vuosia kärsineet tuottajat puolestaan menettivät tämänkin tutkimuksen mukaan euromääräistä osuuttaan, vaikka heidän osuutensa kuluttajahinnan prosentuaalisesta jakautumisesta muuttui vain vähän. Syynä tähän oli juuri kaupan hintojen aleneminen.

Tässä piilee myös tämän tutkimuksen ydin. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että kuluttaja on voittanut eniten ruuan halpenemisen takia. Lähes yhtä moni on samaa mieltä, että kuluttaja on kuningas, jonka tahto ostovalinnoissa joka tapauksessa koko elintarvikeketjun tulevaisuuden ratkaisee.

Kaupan mukaan ruuan hinnan aleneminen johtuu paitsi sen omista päätöksistä myös kansainvälisestä kilpailusta ja esimerkiksi EU-alueen markkinahäiriöistä, joita Venäjän vastaiset sanktiot ovat alalle aiheuttaneet. Suomessa tätä kansainvälistä hintapainetta edustaa kaupan osalta Lidl.

Saksalaisen kaupparyhmän aiheuttama paine alentaa kuluttajahintoja on ollut niin kova, että S-ryhmä päätti aikanaan lähteä kilpailemaan suomalaisten kuluttajien euroista hintamielikuvalla.

K-ryhmä on ollut tässä asiassa pidättyväisempi. Ryhmän pääjohtaja Mikko Helander onkin tuonut esille useassa yhteydessä, ettei halpa ruoka ole ratkaisu kotimaisen ruokaketjun ongelmiin.

Helander on oikeassa. Tuottajien, teollisuuden ja myös kaupan olisi yhdessä päästävä ratkaisuihin, joista suomalaiset kuluttajat olisivat valmiita maksamaan enemmän.

Asiakasrajapintaa valvoo kuitenkin tässäkin asiassa kauppa, joka halpaa tuontiruokaa lisäämällä pystyy pitämään koko suomalaisen ketjun tiukassa ojennuksessa. Vaikka lisäarvotuotteita luotaisiinkin, monet tuotteet ovat edelleen helposti korvattavissa ulkomaisilla tuontituotteilla.

Tuottajan ja osin myös teollisuuden näkökulmasta ratkaisu olisi ruuan viennissä. Jos kotimaan markkinoilta poistuu riittävä määrä tuotteita, myös kotimaisten tuotteiden hinnan voisi olettaa nousevan, kun kuluttajat haluavat ostaa eettisesti korkeatasoista, antibioottivapaata puhdasta ruokaa.

Myös ympäristönäkökulmat puoltavat hyvin usein kotimaista vaihtoehtoa ulkomaisen tuontiruuan rinnalla.

Ruokaketjun toimintaa kannattaa edelleen seurata kriittisesti. EU:n päätökset reilun kauppatavan edistämisestä ovat tästä tervetullut esimerkki. Tehtävää riittää myös Suomen seuraavalle hallitukselle.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT