Pääkirjoitus

Koko Suomi ansaitsee poliitikkojen huomion

Pääkirjoitus 02.01.2019

Maakuntien unohtamista tai vähättelyä ei ole syytä sallia poliitikoilta eikä medialta.

Maaseudun Tulevaisuus uutisoi viime vuonna merkittävistä ja kiinnostavista asioista kaikista Suomen kunnista. Teimme niin ennen kaikkea siksi, että jokaisessa kunnassa tapahtuu asioita, jotka ovat uutisoinnin arvoisia. Samalla haastamme muutkin kiinnittämään huomiota koko maahan. Erityisen suotavaa tämä olisi eduskuntavaaleihin tähtääville puolueille.

MT:n lisäksi samanlaiseen uutiskattavuuteen yltää kotimaisesta mediasta ainoastaan verovaroin kustannettu tuhannen hengen Yle Uutiset. Vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen uskalsi väittää, että Yle oli viime vuonna Ahvenanmaata lukuun ottamatta läsnä kaikissa Suomen kunnissa. Samalla Jokinen totesi, että on synkkää, jos alueellinen uutisointi on tulevaisuudessa kiinni pelkästään yhden median toiminnasta (MT 31.12.).

Jokinen kysyy oikeaa asiaa. Miten alueellinen uutiskattavuus tulevaisuudessa Suomessa hoidetaan, on kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeä kysymys. Erityisesti jos alueellinen uutisointi jää pelkästään Ylen varaan.

Samaa asiaa murehtii yksityistä tiedonvälitystä edustavan Medialiiton puheenjohtaja ja useita lehtiä kustantavan Keskisuomalaisen konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi.

Kangaskorven mukaan valtamedia viihteellistyy, Kansainväliset isot toimijat eivät välitä alueellisuudesta ja samalla koko kansallisen demokratian perusta murenee, kun ihmiset eivät saa olennaista tietoa heitä koskevista asioista (MT 31.12.).

Käytännön esimerkkinä myös tärkeän julkisen palvelun rapautumisesta Kangaskorpi nostaa esille Postin toiminnan. Hänen mukaansa nykytilanne on, että posti tulee maaseudulle milloin sattuu, jos tulee ollenkaan.

Postia koskeva kritiikki on myös signaali isommasta murroksesta, joka erottaa erityisesti pääkaupunkiseudun kasvavan metropolialueen ja maakuntien asukkaiden tilanteet toisistaan. Jo tällä hetkellä terveys-, virasto- tai vaikkapa poliisin palvelut sijaitsevat osalle kansalaisista tuntien ajomatkan päässä.

Tätäkään ei saa purematta niellä. Rutinan sijasta sekä maakuntien asukkaiden että erityisesti poliitikkojen kannattaisi pohtia, voisiko harvaan asutulle maaseudulle kehittää aivan toisenlaisia ratkaisuja peruspalvelujen tarjoamiseen.

Voisiko ajokortteja myöntää nuoremmille? Pitäisikö useita kuljetusketjuja yhdistää? Voisiko terveyspalvelut sittenkin järjestää luovasti niin, että niiden saatavuus olisi kuitenkin lähellä metropolialueiden tarjontaa? Erityisen tärkeää olisi huolehtia siitä, että lukio- ja ammatillisen opetuksen sekä korkeakoulujen taso ja saavutettavuus säilytettäisiin kaikkialla Suomessa hyvänä.

Pitäisikö maakunnissa toimiville oppilaitoksille suunnata erityistukea ja resursseja juuri niiden alueellisen tehtävän takia? Nykyisessä digitaalisessa ja globaalissa maailmassa innovaatiot ja hyvät ideat voivat syntyä aivan missä vain. Alueellinen painotus ei tässä suhteessa ole pois myöskään metropolialueen korkeakouluilta. Kysymys on modernista ajattelusta ja alueellisen painotuksen huomioimisesta osana sitä.

Silti maakuntien ja maaseudun kuntien on itsekin syytä olla hereillä eduskuntavaalien alla. Äänestäjien on syytä kysyä ja vaatia kaikilta puolueilta ja jokaiselta ehdokkaalta kantaa siihen, mitä he aikovat tehdä maakuntien ja maaseudun elinvoiman eteen.

Maaseudun Tulevaisuus perää tätä asiaa lähikuukausina väsymättä. Ilahduttavaa on myös muun median alueita kohtaan osoittama mielenkiinto (MT 31.12).. Myös sitä valistuneiden maaseutua arvostavien lukijoiden, tv:n katsojien ja radion kuuntelijoiden pitää omilta uutislähteiltään vaatia.

Maakuntien unohtamista tai vähättelyä ei ole syytä nyt sallia.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT