Pääkirjoitus

Tuliaiset tärkeä osa Suomen ruokavientiä

Pääkirjoitus 04.01.2019

Venäläiset eivät hae Suomesta halpaa

Venäjän vuonna 2014 asettamalla elintarvikkeiden tuontikiellolla on tunnetusti ollut ikävät seuraukset suomalaisille ruuan tuottajille.

Pakotteissa ei ole kyse pelkästä suurvaltapolitiikasta. Venäjä on tuontia rajoittamalla saanut oman elintarviketuotantonsa kasvuun. Laatu ei kaikilta osin ole kuitenkaan pysynyt tuotannon kasvun perässä. Venäläisten luottamus oman maansa ruuan laatuun on MT:n teettämän kyselyn mukaan heikentynyt kymmenen vuoden takaisista lukemista (MT 2.1.).

Suomalaisen ruuan laatumielikuva on venäläisten keskuudessa edelleen vahva. Ruotsalaiset ovat ottaneet eroa kiinni, mutta esimerkiksi Keski-Euroopan suurten ruokamaiden Ranskan ja Saksan tuotteisiin verrattuna suomalaisia elintarvikkeita pidetään Venäjällä selvästi laadukkaampina.

Mielenkiintoista on, että suomalaista alkuperää tärkeämpi asia venäläisille on, että tuote on ostettu Suomesta. Se kertoo naapurimaan kansalaisten vahvasta luottamuksesta suomalaiseen elintarvikejärjestelmään. Ruokaväärennöksiin tai terveydelle vaarallisiin tuotteisiin ei suomalaiskauppojen hyllyillä juuri törmää.

Elintarviketurvallisuuden eteen on Suomessa tehty töitä pitkäjänteisesti. Työ on kantanut hedelmää.

Pakotteiden takia venäläisten matkailijoiden Suomesta ostamilla tuliaisilla on yhä suurempi merkitys.

Kyse ei ole mistään nappikaupasta. Matkailijoiden mukana vietiin ruokaa ja muita päivittäistavaroita itärajan yli reilulla 300 miljoonalla eurolla viime vuonna. Summa on edelleen pienempi, kuin venäläisturismin huippuvuosina, mutta moninkertainen vuoden 2010 tasoon verrattuna. Ruplan kurssin lasku on pudottanut matkailijamääriä, mutta toisaalta yksittäiset matkailijat ostavat tuliaisia entistä suuremmalla summalla.

Venäjän talouden elpyminen antaa odottaa, että uusi ennätys matkustajien ruokatuliaisten määrässä tehtäisiin vielä tällä vuosikymmenellä.

Yllätyksiä voivat kuitenkin tuottaa hallinnolliset rajoitukset. Vuoden vaihteessa Venäjä kiristi tullivapaan matkustajatuonnin rajoja. Nyt turisti voi tuoda mukanaan enintään 25 kiloa ja 500 euron arvosta tavaraa. Vielä viime vuonna raja oli 50 kiloa ja 1 500 euroa. Rajoitukset eivät ensimmäisenä kurita ruokakauppaa, mutta toivottavia ne eivät ole.

Matkustajien mukana kulkeva ruokavienti on suomalaisten elintarvikeyritysten näkökulmasta vaivatonta. Oikeastaan sitä ei edes nähdä vientinä, vaan normaalina kotimaan kauppana.

Valion markkinointi- ja viestintäjohtajan Ann-Mari Hämäläisen mukaan Valiolla ei seurata sitä, kuka tuotteita ostaa tai mihin ne suomalaisista kaupoista päätyvät. Syytä ehkä olisi. Kyseessä on ison ostovoiman ryhmä, jolla on suomalaiskuluttajiin verrattuna omat maku- ja laatutottumukset.

Kaupan keskusliikkeet ovat avainasemassa venäläisten asiakkaiden palvelemisessa. Halpuuttaminen istuu tähän huonosti. Venäläiset eivät hae Suomesta mahdollisimman halpaa, vaan laadukasta ruokaa.

Yksi keino palvella venäläisturisteja olisi tarjota venäjänkielisillä pakkausmerkinnöillä varustettuja tuotteita esimerkiksi itärajan tuntuman liikkeissä. Suomalaiset elintarvikebrändit voisivat myös olla vahvemmin esillä kaupoissa venäläismatkailun sesonkiaikoina. Pakkauksia ja pakkauskokoja voisi suunnitella paremmin turistien mukaan sopiviksi. Elintarvikeyrityksillä voisi myös olla omia lippulaivaliikkeitään matkailijavirtojen tuntumassa.

Ruokaviennin edistämiseen on viime vuosina kiinnitetty paljon huomiota. Matkailijoiden mukana kulkeva ruokavienti on saanut vähemmän huomiota, vaikka turismi on yksi Suomen tärkeimpiä kasvualoja. Matkustajien tuliaiset ovat usein parasta suomalaisen ruuan myyntityötä.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT