Pääkirjoitus

Tilojen kannattavuudessa huomattavan suuret erot

Pääkirjoitus 07.01.2019

Jos ei osata elää markkinoiden mukaan, ollaan markkinoiden armoilla. Ja nyt sitten ollaan.

Suomalaisten maatilojen ahdinko on niin syvä, että kaikki tilat eivät siitä selviä. Maaseudun Tulevaisuuden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan näitä tiloja voi olla jopa 10 prosenttia (MT 4.1.). Samaan aikaan kolmannes tiloista menestyy, jopa erittäin hyvin.

Erityisen suoraan asiasta puhuu maanviljelijä, Ahlmanin säätiön toimitusjohtaja ja entinen Nordean maatalouden rahoituksesta vastannut johtaja Timo Jaakkola. Hänen mukaansa on tuottajia kohtaan väärin, jos annetaan ymmärtää ongelmien johtuvan kaupan vahvasta asemasta ja Venäjän pakotteista.

"Heille annetaan näin lupa odottaa tumput suorina, että joku muu ratkaisee heidän tilansa kannattavuusongelmat", Jaakkola toteaa. Hänen mukaansa viljelijöillä pitää olla samanlaiset mahdollisuudet vaatia säällistä toimeentuloa tai vaihtaa alaa kuin muillakin.

Jaakkolan mukaan tuottajahintojen korjaaminen vaatii joko tuotannon vähentämistä tai viennin lisäämistä.

"Jos ei osata elää markkinoiden mukaan, ollaan markkinoiden armoilla. Ja nyt sitten ollaan", Jaakkola sanoo.

Jaakkola tiivistää sanomansa hyvin ja häntä on syytä kuunnella. Koko totuutta tämäkään viesti ei toki kata. Muun muassa kaupan ja elintarvikeketjun pelisääntöjä on mahdollista muuttaa. Maatalouspolitiikka voidaan nähdä myös osana aluepolitiikkaa ja jopa ympäristöpolitiikkaa.

Kotimaisuudella on oma tärkeä arvonsa ilmastonmuutosta vastaan taisteltaessa. Antibioottivapaudella ja eläinten eettisellä kohtelulla niin ikään, ja yli 300 000 henkilöä työllistävä kotimainen ruokaketju on itsessään melkoinen elinvoiman lisääjä lähes kaikissa maakunnissa.

Osa tiloista menestyy kuitenkin huomattavan hyvin. Maatalouden kannattavuutta pitkään seurannut asiantuntija Osmo Autio Wikli Groupista painottaa myös sitä, että menestyminen ei ole tuotantosuunnasta eikä tilan koostakaan kiinni. "Parhailla tiloilla viljelijän osaaminen riittäisi ison pörssiyhtiön johtoon", Autio toteaa.

Asiantuntijat korostavat neuvoissaan ennen kaikkea kustannusten hallintaa ja sitä, miten syntyvät kustannukset suhteutuvat odotettaviin tuottoihin. Tästä on vaikea olla eri mieltä.

Käytännössä pitkään jatkunut huono hintakehitys on kuitenkin ajanut osan tiloista tilanteeseen, jossa on vain selvittävä viikosta toiseen. Tästä kierteestä voi yrittää pois omin avuin, mutta pelkkä ammattimaisuus tai hyvä johtaminenkaan ei yksin riitä.

Hyvän johtamisen lisäksi maatalous tarvitsee hyvää maatalouspolitiikkaa, niin Suomessa kuin muuallakin. Selvitysmies Reijo Karhisen odotettu raportti alan kehitystarpeista valmistuu lähiviikkoina, ja siltä odotetaan paljon seuraavan hallitusohjelman ohjenuoraa.

Päivänselvää on jo nyt, että suomalainen maatalous tarvitsee menestyäkseen vientiä. Maataloustuottajain etujärjestön MTK:n vientijohtajana juuri aloittanut Thimjos Ninios uskoo, että erityisesti kauralla ja luomubroilerilla on hyvät mahdollisuudet menestyä suomalaisen ruuan viennissä (MT 4.1).

Ninios kehottaa suomalaisia yrityksiä yhteistyöhön esimerkiksi logistiikassa ja markkinoinnissa. Hänen mukaansa esimerkiksi ruuan puhtaus ja antibioottivapaus ovat edelleen valtteja, jotka voitaisiin kansainvälisillä markkinoilla kääntää myös rahaksi.

Ensi viikolla Berliinissä alkava Grüne Woche -messutapahtuma on tästä hyvä esimerkki. Messut on monelle pienemmällekin yritykselle erinomainen näyteikkuna Euroopan markkinoille.

Kansainvälistyminen ei yksinään pelasta yhtään tilaa. Monia se kuitenkin välillisesti auttaa. Samalla tuottajien pitää vaatia sitä omistamiltaan yhtiöiltä. Tämäkin on osa sitä ammattimaisuutta, jota asiantuntijat tuottajilta kaipaavat.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT