Pääkirjoitus

Berliinin messuilla on pöytä katettuna

Pääkirjoitus 16.01.2019

Laadun ja turvallisuuden lisäksi mielikuvilla on ruokamarkkinoilla iso merkitys.

Eurooppalaiset ruokamarkkinat ovat olleet sekaisin Venäjän ja EU:n vuonna 2014 aloittamasta kauppasodasta lähtien. Venäjän asettaman elintarvikkeiden tuontikiellon johdosta muun muassa suomalaiselle ruualle on pitänyt etsiä uusia markkinoita. Samalla kilpailu kotimarkkinoilla on kiristynyt.

Ruokamarkkinoiden sekaannuksen seurauksena ruuan tuottajahinnat ja viljelijöiden tulot ovat romahtaneet. Kotimarkkinoiden sakatessa elintarvikeala on pyrkinyt hakemaan lisätuloja viennistä. Uusien vientimarkkinoiden löytäminen ei ole ollut helppoa, koska samoilla apajilla ovat myös muut maat. Lisäksi useissa maissa eläinperäiset tuontielintarvikkeet ovat tiukassa kontrollissa.

Vaikeuksista huolimatta vientiponnistelut ovat tuottaneet tulosta. Esimerkiksi viime viikolla uutisoitiin Valion kuluttajapakattujen äidinmaitokorvikkeiden ja Kalaneuvos Oy:n saamista vientiluvista Kiinaan. Kalaneuvoksen toimitusjohtajan Veijo Hukkasen mukaan vientiluvan haku kesti neljä vuotta. Pitkään kesti myös Atrian ja HK:n vientilupien saaminen Kiinaan.

Suomalaisen ruuan tunnettavuutta voidaan edistää vahvasti myös viranomaisten, yritysten ja etujärjestöjen yhteistyöllä. Aina ei tarvitse lähteä Kiinaan asti, koska markkinoita puhtaalle suomalaiselle ruualle löytyy myös lähempää.

Suomalainen ruoka, matkailu ja metsäala ovat vahvasti esillä perjantaina alkavilla Berliinin Grüne Woche -messuilla. Suomi on ensimmäistä kertaa maailman suurimpien ruoka- ja biotalousalan messujen kumppanimaa.

Messuille osallistuminen on mittava ja kunnioitettava ponnistus MTK:lta. Ensimmäisen kerran kumppanuussopimuksen Berliinin messujen kanssa teki järjestö. Yleensä päävastuu on ollut kumppanimaan maatalousministeriöllä.

MTK:n lisäksi messuille osallistumisen järjestelyistä vastaavat maa- ja metsätalousministeriö, ruotsinkielinen tuottajajärjestä SLC ja Business Finland. Berliinissä suomalaisille on varattu kokonainen messuhalli. Suomesta messuille osallistuu 80 ruoka- ja matkailuyritystä.

Grüne Woche -messut ovat todella mittava tapahtuma. Messuilla on näytteilleasettajia 65 maasta yhteensä 1 700. MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä Grüne Woche on ainutlaatuinen tilaisuus esitellä suomalaista ruokaa ja metsätalouden tuotteita. Messuilla on kävijöitä noin 400 000, joista yli 90 000 on ruoka-alan ammattilaista. Näyttelystä raportoi eri puolille maailmaa 4 000 median edustajaa.

Messujen lisäksi suomalainen ruoka on vahvasti esillä vähittäiskaupoissa Pohjois-Saksassa.

Food From Finlandin johtajan Esa Wrangin mukaan suomalainen turvallinen, luonnollinen ja terveellinen ruoka kiinnostaa saksalaisia kuluttajia yhä enemmän. Lisäksi arktinen alkuperä tuo tuotteille Wrangin mielestä ripauksen eksotiikkaa. (MT 14.1.)

Saksaan viedään ruokaa Suomesta vuosittain 75 miljoonalla eurolla. Wrangin mielestä suomalaisten tuotteiden määrää Saksan markkinoilla pystytään moninkertaistamaan. Ei kuitenkaan riitä, että tuotteita saa kauppojen hyllyille, vaan yritysten pitää olla Wragin mukaan valmiita systemaattiseen kuluttajamarkkinointiin.

Laadun lisäksi mielikuvilla on ruokamarkkinoilla iso merkitys. Markkinointia auttaa merkittävästi, jos tuotteella on hyvä, todenmukainen tarina. On hienoa, että suomalaiset yritykset esiintyvät Berliinin messuilla yhteisellä teemalla "Aus der Wildnis" eli villistä luonnosta.

Matkailualan mukanaolo ruokamessuilla on luonnollista, koska matkailu ja ruoka liittyvät kiinteästi yhteen. Sen lisäksi, että ruoka on iso osa matkailuelämystä, matkailijoiden mukanaan viemät tuliaiset ovat tärkeä osa ruokavientiä.

Suomalaisilla ruoka- ja matkailuyrityksillä on Grüne Woche -messuilla pöytä katettuna. Bitte schön.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT