Pääkirjoitus

Britannian peli on pahasti sekaisin

Pääkirjoitus 18.01.2019

Britannian parlamentin pitää kertoa, mitä he haluavat.

Britannian parlamentti hylkäsi tiistai-iltana pääministeri Theresa Mayn hallituksen ja EU:n neuvotteleman sopimuksen siitä, miten brexit eli Britannian ero EU:sta hoidetaan. Mayn tappio oli odotettu, mutta sen suuruus oli hänelle melkoinen pettymys. Brittiparlamentti hylkäsi sopimuksen numeroin 432–202.

Täystyrmäykseen vaikutti muun muassa se, että sopimusta vastustettiin monesta eri syystä. Osa parlamentaarikoista ei haluaisi brexitiä lainkaan. Osa haluaa eron ilman sopimusta ja osa uuden kansanäänestyksen. Lisäksi oppositiossa oleva työväenpuolue äänesti perinteisesti hallitusta vastaan.

Olisi luullut, että rökäletappio näin merkittävässä asiassa olisi johtanut hallituksen eroon ja uusiin vaaleihin. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan vuorokausi brexit-äänestyksen jälkeen Mayn hallitus sai alahuoneen äänestyksessä luottamuksen.

Se, miten May aikoo luottamuksen käyttää ja toimia jatkossa brexitin kanssa, on kuitenkin auki. Hän on monta kertaa todennut, että kansanäänestyksen tulosta pitää kunnioittaa eikä uutta äänestystä järjestetä.

Maylle tulee joka tapauksessa kiire, jos ero halutaan toteuttaa jonkinlaisella sopimuksella. Eron on määrä tulla voimaan 29. maaliskuuta.

Brexit-äänestys piti alun perin järjestää parlamentissa jo joulukuussa, mutta äänestystä lykättiin. Brittihallitus halusi todennäköisesti lisäajan avulla saada EU:lta lisää myönnytyksiä. EU:n taholta on kuitenkin monta kertaa muistutettu, ettei sopimusta avata, koska se on paras mahdollinen kompromissi.

Takaportti uusille neuvotteluille saattaa kuitenkin löytyä, vaikka muun muassa Saksan liittokansleri Angela Merkelin mielestä on selvää, ettei erosopimusta neuvotella uudelleen. Erosopimuksen sijaan muutoksia saattaa tulla sopimuksen lisäksi tehtyyn poliittiseen julistukseen.

Mahdollisten neuvottelujen edellytyksenä on, että Britannia parlamentti kertoo, mitä he haluavat. Tällä hetkellä Britannian oma peli on täysin sekaisin. Vaikka kyseessä on eurocupin peli, pelataan Britannian parlamentissa omaa valioliigaansa.

Sisäpolitiikasta oli kyse myös silloin, kun pääministerinä ollut David Cameron ennen vuoden 2015 parlamenttivaaleja halusi pönkittää omaa ja puolueensa asemaa lupaamalla EU-jäsenyydestä kansanäänestyksen.

Cameronin johtamat konservatiivit voittivatkin parlamenttivaalit, mutta Cameronille se tuli kalliiksi. Hän ei uskonut brittien haluavan erota, joten kansaäänestyksen tulos kesäkuussa 2016 oli hänelle iso järkytys. Cameron joutui äänestystuloksen jälkeen eroamaan pääministerin paikalta ja hän jätti myös parlamentin.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mielestä näyttää todennäköiseltä, että Britannia joutuu pyytämään erolleen lisäaikaa. Lisäajan myöntäminen näyttäisi Sipilän mukaan sopivan kaikille EU-maille, jos on olemassa näkymä asioiden kehittymiselle. Sipilä mielestä on myös mahdollista, että Britanniassa järjestetään brexitistä uusi kansanäänestys. (HS 17.1.)

Sipilän mielestä pallo on edelleen briteillä. Heillä on hänen mukaansa kaikki avaimet siihen, että ero perutaan, se hyväksytään tai he päätyvät sopimuksettomaan eroon.

Vaikka EU:n jäsenvaltioissa ja yrityksissä on valmistauduttu sopimuksettomaan kovaan brexitiin, sen seuraukset olisivat arvaamattomat. Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtajan Timo Vuoren mukaan kova brexit olisi myrkkyä kaupankäynnille ja vaikeuttaisi suunnattomasti Britannian kanssa kauppaa käyvien yli 15 000 suomalaisen vienti- ja tuontiyrityksen toimintaa.

Ellei Britannian parlamentti kykene pelaamaan yhteistä peliä, päätyy pallo omaan maaliin. EU:lla ei kuitenkaan olisi syytä tuulettaa, koska kovassa brexitissä ei ole voittajaa.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT