Pääkirjoitus

Alkuperämerkintä on kaikkien etu

Pääkirjoitus 21.01.2019

Kuluttajalla on oikeus tietää, mitä hän syö.

Toukokuun alusta lähtien suomalaisissa ravintoloissa pitää ilmoittaa näkyvästi lihan alkuperämaa. Asetusmuutokseen piti hakea lupa Euroopan komissiolta. Alun perin Suomi halusi alkuperämerkinnän pakolliseksi myös kalaan, mutta sitä komissio ei hyväksynyt.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan alkuperävaatimuksella halutaan edistää kuluttajien edellytyksiä tehdä tietoisia ja vastuullisia valintoja myös lounas- ja pikaruokaravintoloissa, laitosruokaloissa ja kahviloissa. Vaatimus ei koske kuitenkaan aterian raaka-aineina käytettyjä raakaliha- tai lihavalmisteita, kalaa eikä riistaa.

Läpihuutojuttu lihan alkuperän pakollinen ilmoittaminen ravintoloissa ei ollut. Komissio lähetti asetusehdotuksen kolme kertaa takaisin vaatien muun muassa näyttöjä tuotteiden laadun ja alkuperän yhteydestä.

Suomi on ensimmäinen EU-maa, joka saa säätää asiasta kansallisella asetuksella. Suomi on esittänyt, että alkuperämerkinnöistä pitäisi säätää EU:ssa yhtenäisesti. Kaikki EU-maat eivät kuitenkaan ole samaa mieltä.

Ravintoloissa tarjottavan lihan alkuperän ilmoittaminen on luonnollinen jatke vuoden 2017 kesäkuussa voimaan tulleelle lainsäädännölle, jolla kaupoissa myytävän lihan ja maitotuotteiden alkuperämerkinnät tulivat pakollisiksi. MTK:n tavoitteena on, että alkuperämerkinnät pitäisi laajentaa ravintoloissakin lihan lisäksi muun muassa maitotuotteisiin.

On perusteltua, että kuluttajille kerrotaan ruuan alkuperä. Suomalainen ruoka on tutkitusti EU:n puhtainta. Suomessa käytetään eläinlääkinnässä antibiootteja erittäin vähän. Tuotteissa ei myöskään ole salmonellaa, suomalaisilla kanoilla on nokat ja sioilla saparot.

Suomessa säädellään ruuan tuotantoa erittäin tarkasti. Säätely on tarkempaa kuin useimmissa muissa EU-maissa, puhumattakaan EU:n ulkopuolisista maista. Lisäksi tutkimusten mukaan suomalaiset kuluttajat haluavat syödä kotimaista ruokaa. Vaikka kyseessä on osin myös suomalaisten tuottajien etu, palvelevat ruuan alkuperämerkinnät ennen kaikkea kuluttajia. Kuluttajalla on oikeus tietää, mitä hän syö.

Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestön MaRa ry:n mukaan lihan alkuperän kirjallinen ilmoittaminen lisää kohtuuttomasti ravintoloiden hallinnollista taakkaa. Maran varatoimitusjohtajan Veli-Matti Aittoniemen mielestä ongelmana on muun muassa alkuperää koskevan tiedon heikko kulku elintarvikeketjussa. Ravintolat joutuvat Aittoniemen mukaan etsimään alkuperätiedon pakkauksesta ja tekemään kirjallisen ilmoituksen kuluttajille käsityönä.

Aittoniemi arvostelee myös sitä, että asetuksen soveltamisala on niin suppea, ettei se kohtele ravintoloita tasapuolisesti. Hän muistuttaa, ettei monen suositun liharuuan, kuten kebabin alkuperää tarvitse jatkossakaan aina ilmoittaa.

Aittoniemi on oikeassa, että asetuksen soveltamisala on liian suppea. Sen sijaan alkuperätiedon etsimisestä pakkauksista pääsee eroon sillä, että ravintolat voivat asiakkaina myös vaatia tavarantoimittajia kertomaan selkeästi, mistä liha on peräisin. Ravintolakin saa sitä, mitä tilaa. On hyvää palvelua, että asiakas tietää kysymättäkin, missä ruuan raaka-aineet on tuotettu.

Asetuksen voimaantulo ei pakota ravintoloita hankkimaan esimerkiksi kotimaista lihaa, vaan ravintolat saavat itse jatkossakin valita valmistamansa ruuan raaka-aineet vapaasti. Myös kuluttaja saa valita, missä tuotettua ruokaa haluaa syödä.

Maa- ja metsätalousministeriö ja ministeri Jari Leppä (kesk.) ansaitsevat tällä kertaa ison kiitoksen siitä, että ruuan alkuperästä kerrotaan entistä avoimemmin. Se on koko ruokaketjun etu.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT