Pääkirjoitus

Maailman paras maa odottaa investointeja

Pääkirjoitus 25.01.2019

Hallituksen politiikka on tuonut tulosta

Ulkoministeri Timo Soinilla (sin.) oli mieluinen tehtävä maailman talouseliitin vuotuisessa kokoontumisessa Sveitsin Davosissa.

Soini vastaanotti Suomen saaman tunnustuksen, eniten hyvää maailmassa tekevänä maana. Vertailu perustuu 35 eri indikaattoriin, jotka mittaavat sitä, kuormittaako maa ihmiskuntaa vai tuottaako se yhteistä hyvää.

Indeksin 35 mittaria jakautuvat seitsemään kategoriaan. Tulokset suhteutettiin kunkin maan bruttokansantuotteen kokoon.

Suomi suoriutui parhaiten tiedejulkaisujen viennissä, patenttien määrässä, liikkumisen vapaudessa, lehdistönvapaudessa, kyberturvallisuudessa, omien konfliktien aiheuttamissa pakolaisissa, ympäristösopimusten noudattamisessa, vapaakaupassa, suorat ulkomaaninvestoinneissa ja ruoka-avussa.

Perusteltu kysymys on, onko maan tarkoitus tuottaa hyvää ensisijassa muille mailla vai omille kansalaisilleen.

Suomi selviää erinomaisesti myös jälkimmäisestä. Erilaisissa mittauksissa Suomi on valittu muun muassa maailman onnellisimmaksi, vakaimmaksi, turvallisimmaksi ja puhtaimmaksi maaksi. Hallinto on maailman parasta, pankit ovat maailman vakaimpia ja jopa uutisiin luotetaan eniten maailmassa.

Kiistatonta kuitenkin on, että suomalainen yhteiskunta on menestystarina melkein millä tahansa mittarilla mitattuna. Yhtä selvää on, että koettu tyytyväisyys ei näy julkisessa keskustelussa.

Keskustelu vaalien alla ei juuri ilon aiheita tarjoa. Jos vähän kärjistää, niin kaikki asiat ovat Suomessa huonosti tai ainakin menossa huonompaan suuntaan.

Ongelmia nosti esiin myös talouspolitiikan arviointineuvosto keskiviikkona julkaisemassaan raportissa. Sote-uudistus ei tuo säästöjä, eikä hyvä taloustilanne ole poistanut julkisen talouden kestävyysvajetta.

Poikkeuksellisesti professoreista koostuva arviointineuvosto myönsi olleensa vuosi sitten väärässä, kun se ei uskonut hallituksen yltävän 72 prosentin työllisyystavoitteeseen. Nyt arvio on, että hallituksen toimenpiteet ja sen ajama kilpailukykysopimus ovat vaikuttaneet myönteisesti työllisyyteen.

Hallituksen politiikka on siis tuonut tulosta. Teknologiateollisuuden tilauskanta on edelleen vahva, eikä Suomen taloudella ole hätää ainakaan lähiaikoina.

Teollisuuden investoinnit ovat vuodesta toiseen pysyneet kestämättömän matalalla tasolla. Vienti on kääntynyt uudelleen laskuun, sen jälkeen kun se vuosi sitten nipin napin ylsi kymmenen vuoden takaiselle tasolle.

Maailman parhaimpaan ja vakaimpaan maahan ei investoida riittävästi, eikä yrityksillä tunnu olevan uskoa tulevaan kasvuun. Ei, vaikka yritysveroa on alennettu, kilpailukykyä kiritty kiinni työajan pidennyksillä ja työvoiman tarjontaa lisätty aktiivimallilla.

Yhtenä selityksenä investointihaluttomuuteen pidetään koulutuksen ja julkisten tuotekehitysinvestointien leikkauksia.

Suomalainen yhteiskunta on monella mittarilla maailman paras. Siitä jokainen suomalainen voi olla ylpeä ja kiitollinen.

Nykyisen hallituksen aikana myös talouden perusteet on saatu kuntoon. Seuraavan hallituksen haasteena on palauttaa usko Suomeen houkuttelevana investointikohteena ja viilata koulutus- ja innovaatiopolitiikkaa kasvua tukevaan suuntaan.

Syntyvyyden lasku ja ilmastonmuutoksen torjunta lisäävät talouspolitiikan vaikeuskerrointa entisestään. Siitä huolimatta vanha sanonta Suomeen syntymisestä ja lottovoitosta pitää edelleen paikkansa.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT