Pääkirjoitus

Ruuan ympärillä käy nyt kova kuhina

Pääkirjoitus 04.02.2019

Soppakattilalla on niin paljon hämmentäjiä, että todellisia tuloksia pitäisi tulla.

Ruokaan, sen tuottamiseen ja koko elintarvikeketjuun kohdistuva kiinnostus on vahvassa nousussa. Ruuantuotannon ympärillä käykin nyt kova kuhina sekä kotimaassa että EU:ssa.

Komissiossa valmistellaan parhaillaan seuraavan ohjelmakauden maatalouspolitiikkaa, ja EU-parlamentin on tarkoitus hyväksyä maaliskuussa epäterveitä kauppatapoja koskeva direktiivi. Suomessa uusi elintarvike­markkinalaki tuli voimaan vuoden alussa.

Elintarvikemarkkinalain ja direktiivin tarkoituksena on parantaa ruokamarkkinoiden toimivuutta ja turvata elintarvikeketjussa heikoimmassa asemassa olevien asemaa. Alaa valvomaan tulee elintarvikemarkkinavaltuutettu.

Ruokaketjun säätelyn lisäämistä vastustanut kauppakin on laittanut lusikkansa soppaan.

S-ryhmä on perustamassa koti­maista ruoka-alaa vauhdittamaan miljoonaluokan ruokarahastoa. Ryhmä aikoo perustaa myös ”ajatus­harppaamon”, jossa tehdään ruoka­-alaan liittyvää tutkimusta ja keskustelun­avauksia. Lisäksi ProAgria Etelä-Suomi aloittaa S-­ryhmän tuella tuottajille suunnatun tulevaisuusvalmennuksen. (MT 23.1.)

S-ryhmän pääjohtajan Taavi Heikkilän mukaan ryhmällä on vakava huoli suomalaisen ruuan ja kotimaisen tuotannon tulevaisuudesta. Keskiviikkona S-ryhmän illallis­seminaarissa Heikkilä sanoi, ettei ruuan edullisuus ole ristiriidassa huolen kanssa. (MT 1.2.)

Heikkilän mielestä painopisteen pitää olla laadun kehittämisessä. Hänen mukaansa Suomi voisi olla ruokainnovaatioiden kärkimaa.

Seuraavana päivänä S-ryhmä osoitti jälleen, mihin suuntaan se haluaa koti­maista ruokaketjua viedä. Ryhmä ilmoitti jatkavansa ja laajentavansa ruuan halpuuttamista. Nyt halpuutetaan maidon, kahvin, jugurtin, jauhelihan ja broilerin hintoja.

Kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu perusteli halpuutusta muun muassa isojen kaupunkien korkeilla asumis­kustannuksilla. Vaikka S-ryhmä on yrittänyt selittää, että halpuutus otetaan kaupan katteista, tuottajat kokevat sen oman elinkeinonsa ja tulojensa halpuuttamisena.

TTS Työtehoseurassa ideoidun, vaikuttajille ja päättäjille suunnatun Ruoka-Akatemian on määrä käynnistyä ensi syksynä. Akatemian käynnistämiselle on myönnetty tämän vuoden budjettiin erityisrahoitus. TTS:n toimitusjohtajan Juha Ojalan mukaan Ruoka-Akatemian tarkoituksena on lisätä avainhenkilöiden tietämystä suomalaisen ruuantuotannon nyky­tilanteesta.

Ensi torstaina hallituksen asettama selvitysmies, vuorineuvos Reijo ­Karhinen esittelee työnsä tuloksen. Karhisen tavoitteena on löytää keinoja, joiden avulla maataloudelle saadaan 500 miljoonaa euroa lisää tuloja.

Tuottajien kannalta on hienoa, että ruoka ja sen tuottaminen herättävät yhteiskunnassa näin paljon kiinnostusta. Taloudellisten vaikeuksien ­keskellä olevia tuottajia saattaa kuhina myös ihmetyttää. Soppakattilalla on niin paljon hämmentäjiä, että hyvien ajatusten ja tavoitteiden lisäksi todellisia tuloksia pitäisi tulla.

Tällä hetkellä kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia. Mitä ajatusharppaamoista, ruokarahastoista ja Ruoka-Akatemioista jää tuottajille konkreettisesti käteen? Pystyykö ruoka­valtuutettu oikeasti vaikuttamaan ruokaketjun sisäiseen tulonjakoon ja kauppatapoihin? Mistä Karhinen löytää maataloudelle 500 miljoonaa euroa lisää tuloja?

Ainakin nopeisiin tuloksiin voi suhtautua suurella varauksella. ­Kuluttajat arvostavat ja haluavat syödä kotimaista ruokaa. Samaan aikaan he ovat huolestuneita tuottajien jaksamisesta ja tulotasosta. Kuluttajien arvostuksesta huolimatta tuottajien talous on jatkuvasti heikentynyt.

Kotimainen puhdas ruoka on sinällään Heikkilänkin peräänkuuluttama brändi. Miksi tuottaja ei saa siitä nykyistä parempaa hintaa?

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT