Pääkirjoitus

Eurooppa jäämässä suurvaltojen varjoon

Pääkirjoitus 20.02.2019

Brexit ja populismin aalto jäsenmaissa koettelevat EU:n yhtenäisyyttä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on monta kertaa ilmaissut huolensa Euroopan unionin heikentymisestä. Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa Niinistö sanoi pitävänsä vakavana asiana, ettei EU:ta näy niissä pöydissä, joissa maailman asioista ja tulevaisuudesta päätetään. Niinistön mukaan Kiina, Venäjä ja USA pyörittävät maailmaa. (MT 19.10.)

EU haluaa olla monessa asiassa edelläkävijä ja edistää hyviä asioita. Se ei kuitenkaan onnistu, jos ei ole vahvuutta. MT:n haastattelussa Niinistö muistutti, että EU:n pitääkin vahvistaa itseään. Nyt suurvallat keskustelevat EU:n yli.

Viime viikonloppuna pidetyssä Münchenin turvallisuuskonferenssissa Niinistö peräsi EU:lta yhteistä ääntä, jotta sen viestiä kuunneltaisiin. Hänen mielestään aikaisemmin näin oli, mutta ei enää. Yhteisen äänen lisäksi EU:lta puuttuu Niinistön mukaan kovaa voimaa, jota yhä enemmän maailmalla kunnioitetaan.

Münchenissä Niinistö sanoi olevansa huolissaan myös diplomatian loppumisesta ja sopimuksista irtautumisesta. Hänen mukaansa Eurooppa jää tyhjän päälle, jos Yhdysvaltojen ja Venäjän ilmoitus irtautumisesta keskimatkan ydinohjukset kieltävästä INF-sopimuksesta toteutuu.

Euroopan heikkouden lisäksi sen suhteet muun muassa Yhdysvaltoihin ovat huonontuneet. Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen mielestä Yhdysvaltojen varapresidentin Mike Pencen ja Saksan liittokanslerin Angela Merkelin Münchenissä pitämät puheet osoittivat, miten huonolla tolalla suhde Atlantin yli on.

Tiilikainen kiinnitti huomiota myös Kiinan näyttävään esiintymiseen konferenssissa. Vaikka kiinalaisten puheissa kannatettiin monenkeskistä yhteistyötä ja sopimuksia, kuultaa Tiilikaisen mukaan Kiinan puheista Yhdysvaltojen tavoin, että kansainväliset säännökset ovat lopulta pienempiä ja heikompia varten.

Tiilikaisen mielestä Kiina kulkee samaa latua kuin Venäjä haluten rakentaa suurvalta-asemaa, jossa oma toiminta on aina oikeutettua.

Vahvistaakseen asemiaan maailmanpolitiikassa EU:n pitäisi olla nykyistä yhtenäisempi.

Kehitys näyttää kulkevan toiseen suuntaan, koska ulkopuolisten paineiden lisäksi EU:ta repivät sisäiset kiistat. Muun muassa brexit ja populismin aalto jäsenmaissa koettelevat EU:n yhtenäisyyttä.

EU:lla on edessään muitakin haasteita. Euroopan johtajana esiintyvä Merkel on viimeistä kauttaan liittokanslerina. Merkelin aisaparin Ranskan presidentin Emmanuel Macronin asema kotimaassaan on heikko. Italian hallitus haastaa riitaa muun muassa Ranskan ja Euroopan komission kanssa. Espanjan hallitus joutui viime viikolla jälleen eroamaan. Pakolaiskriisin ratkaisemisesta ei ole EU:ssa päästy yksimielisyyteen

Ensi toukokuussa pidetään Euroopan parlamentin vaalit. Ennakkoarvailujen mukaan vanhat valtapuolueet kärsivät tappion. Keskusta-oikeistolainen EPP ja keskusta-vasemmistolainen S&D saattavat menettää enemmistönsä parlamentin paikoista. Vaalivoittajiksi ennakoidaan euroskeptisiä ja maahanmuuttovastaisia puolueita.

Vaalituloksen pohjalta muodostettavan komission kokoaminen saattaa osoittautua erittäin hankalaksi. Aikaa siihen ei kuitenkaan ole loputtomasti, koska esimerkiksi seuraavan rahoituskauden budjetista pitäisi päästä sopuun.

Jäsenmaiden pitäisi sopia esimerkiksi, miten brexitin aiheuttaman 10–15 miljardin euron budjettivaje paikataan. Vaje täytyy kattaa joko leikkauksilla, nostamalla EU:n jäsenmaiden maksuosuutta tai EU:n omia tuloja.

Suomi aloittaa EU:n puheenjohtajana heinäkuun alussa. Suomen juuri muodostetulla hallituksella on kova työ EU:n yhtenäisyyden vahvistamisessa. EU:n kansainvälisen aseman parantaminen on jäämässä sisäisten vääntöjen varjoon.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT