Pääkirjoitus

Hallituspuolueiden ahdinko syvenee

Pääkirjoitus 25.02.2019

Keskustan alamäki näkyy myös viljelijöiden keskuudessa.

Vajaa neljä vuotta sitten aloittanut pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus asetti itselleen kovat tavoitteet. Valtion velkaantuminen pitää taittaa, työllisyysaste pitää nostaa 72 prosenttiin ja maakunta- ja sote-uudistukset pitää saada valmiiksi.

Hallituksen tavoitteita pidettiin varsinkin työllisyysasteen osalta mahdottomina saavuttaa. Lähes kaikki ekonomistit pitivät työllisyystavoitetta utopistisena.

Vaalikauden lähestyessä loppua näyttää, että hallitus on onnistunut saavuttamaan tavoitteensa talous- ja työllisyyspolitiikassa. Työllisyysastetavoite on jopa ylittynyt. Sote- ja maakuntauudistukset ovat loppusuoralla, vaikka niiden mahdollinen toteutuminen on jäämässä aivan kalkkiviivoille.

Merkittävä asia on myös, että syrjäytyneiden eli koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten osuus on laskenut hallituskauden alun noin 15 prosentista alle 12 prosenttiin. Erityisesti nuorten miesten tilanne on parantunut.

Hallituksen onnistuminen tavoitteissaan ei mielipidemittausten perusteella riitä, vaan hallituspuolueiden kannatus jatkaa alamäkeä. Perussuomalaisista eronneen sinisten kannatus on prosentin luokkaa. Kokoomuksen kannatus on ollut alamäessä viime vuoden alusta lähtien, ja keskusta on vajonnut Helsingin Sanomien mittauksessa alle 15 prosenttiin. (HS 21.2.)

Hallituspuolueiden kannatuskadon yhtenä merkittävänä syynä vaikuttaa olevan hallituskauden alussa koko Eurooppaa ravistellut pakolaisten suuri määrä.

Pakolaisten määrä yllätti suomalaisen yhteiskunnan täysin, koska tilanteeseen ei ollut varauduttu. Poikkeuksellisen tilanteen hoitaminen on edelleen pahasti kesken. Tyytymättömyys heijastuu perussuomalaisten kannatuksen nousuna. HS:n mittauksen mukaan perussuomalaisten kannatus on kasvanut edellisestä mittauksesta lähes kaksi prosenttiyksikköä 11,4 prosenttiin. Perussuomalaiset esittävät vaaliohjelmassaan maahanmuuttopolitiikan rajua kiristämistä.

Hallituspuolueet ovat lisäksi joutuneet altavastaajiksi vanhusten hoidossa olevista ongelmista. Erityisesti kokoomus on joutunut selittelemään linjaansa.

Keskustan alamäki näkyy myös viljelijöiden mielipiteissä. Vaikka keskustan kannatus viljelijöiden keskuudessa on edelleen suhteellisen vahva, heijastuu heidän tyytymättömyytensä elinkeinon tilaan keskustan kannatukseen.

Maaseudun Tulevaisuuden Kantar TNS Agrilla teettämän kyselyn mukaan keskustan kannatus viljelijöiden keskuudessa on alentunut 20 prosenttiyksikköä 65 prosenttiin. Viljelijäkannatustaan ovat nostaneet perussuomalaiset ja kokoomus. (MT 22.2.)

Pääministeri Juha Sipilä myöntää, ettei hallitus ole saavuttanut tavoitettaan viljelijöiden tilanteen ja ruuantuotannon kannattavuuden osalta. Maatalouden kannattavuus on heikentynyt koko 2000-luvun. Sipilän mielestä helpot ratkaisut on jo tehty. Tilanne on kuitenkin niin vakava, että Sipilän mukaan kannattavuuden parantaminen vaatii varmasti kovia ja epämieluisiakin ratkaisuja. Ne jäävät seuraavan hallituksen tehtäväksi. (MT 15.2.)

Eduskunnan maatalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.) myöntää, ettei viljelijöiden tulotasoa ole saatu nostettua. Kansanedustaja Eerikki Viljasen (kesk.) mielestä monia kannattavuuden kannalta hyviä asioita on saatu läpi, mutta se ei ole auttanut. Viljasen arvioi, että esimerkiksi kriisipakettien sisältö ei ollut kaikin osin onnistunut.

Puolueilla on vajaa kaksi kuukautta aikaa esitellä äänestäjille tavoitteitaan. Vaikka maahanmuutto näyttää nousevan vaalikamppailun keskiöön, on tulevalla päättäjillä edessään paljon muitakin isoja asioita. Niistäkin pitää vaalikamppailun yhteydessä keskustella. Ongelmien esiin nostamisen lisäksi pitäisi tarjota ratkaisuja.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT