Pääkirjoitus

Halvan koron kallis hinta

Maaseudun Tulevaisuus
Pääkirjoitus 15.08.2012

”Matala korkotaso ei säily ikuisesti.”

Lukuisista kriisikokouksista ja tukipaketista huolimatta Eurooppaa ravisteleva velkakriisi ei ole yhtään helpottanut. Seesteisempien näkymien sijaan tukiluukulle on tulossa uusia asiakkaita.

Johtavat poliitikot vaikuttavat avuttomilta markkinavoimien puserruksessa. Huolimatta satojen miljardien eurojen tukipaketeista eivät vaikeuksissa olevien euromaiden lainakorot laske. Ongelmaa pahentaa se, etteivät velkaantuneiden maiden valtionlainapaperit edes kelpaa sijoittajille.

Euromaat ovat jakautuneet lainamarkkinoilla vähintäänkin kahteen leiriin. Suhteellisen hyvin asiansa hoitaneiden maiden valtionlainat menevät hyvin kaupaksi ja vieläpä miinuskorolla.

Maanantaina Saksan valtion lainahuutokaupassa kysyntää oli enemmän kuin tarjontaa siitä huolimatta, että korko asettui puoli prosenttiyksikköä miinukselle. Sijoittajat siis maksavat Saksalle siitä, että se ottaa heiltä rahaa vastaan.

Myös Suomen valtio saa lainaa markkinoilta todella alhaisella korolla. Inflaatio huomioiden korkotaso on Suomenkin osalta miinuksella. Kymmenen vuoden valtionlainojen korko oli heinäkuussa 1,37 prosenttia.

Poikkeuksellisen matalasta korkotasosta hyötyvät myös yksityiset kansalaiset. Inflaatio huomioiden lainojen korot ovat lähellä nollaa.

Matala korkotaso ei kuitenkaan innosta kaikkia. Valtiovarainministeriön valtiosihteerin Raimo Sailaksen mielestä alhainen korkotaso kertoo talousongelmien syvyydestä. Hän muistuttaa, että vastaavasti säästöistä saatavat korot ovat myös negatiivisia. Sailas on menettänyt uskonsa koko eurohankkeeseen.

OP-Pohjolan pääjohtajan Reijo Karhisen mielestä euro on ollut hyvä hanke myös Suomelle ja se tarvitsee nyt kaiken tuen. Karhisen mukaan kriisimaiden tukemista pitää jatkaa, vaikka pitkällä aikavälillä jokaisen maan on hoidettava taloutensa itse. (MT 13.8.)

Vaikka Karhisenkin mielestä Kreikka otettiin mukaan euroon väärin perustein, on maan eurojäsenyys Suomen etu. Karhinen perustelee näkemystään sillä, että Kreikan jäsenyys pitää euron heikkona. ”Devalvoitunut” euro hyödyntää Suomen vientiteollisuutta.

Karmein vaihtoehto Suomelle olisi Karhisen mielestä Saksan ja muiden vahvojen valtioiden valuuttaliitto. Suomen kilpailukyky ei tässä seurassa riittäisi, ja sen seurauksena palkat laskisivat ja vienti kärsisi.

Matala korkotaso ja vientiä tukeva euron heikentyminen ovat Suomen kannalta positiivisia asioita. Osaksi ne ovat omaa ansiotamme, kiitos pitkään jatkuneen tarkan taloudenpidon, mutta suurelta osin ne johtuvat monien euromaiden heikkoudesta.

Kuinka kauan nykyinen meno voi jatkua ja millaisia ovat muut vaihtoehdot? Pitääkö Suomen jatkaa muiden euromaiden tukemista ja maksaa näin hintaa matalasta korkotasosta sekä vientiä tukevasta euron devalvoitumisesta? Kuinka suuri hinta niistä halutaan maksaa?

Erilaisia vaihtoehtoja pitää selvittää avoimesti ja käydä keskustelua Suomen tulevaisuuden valinnoista sekä varautua muun muassa korkotason nousuun.

Matala korkotaso ei säily ikuisesti. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan korkotason yhden prosenttiyksikön nouseminen euroalueella lisäsi valtion menoja noin 215 miljoonaa euroa.

Korkojen nousuun pitää varautua myös yksityistalouksissa. Vaikka lainaa saa nyt ennätyksellisen edullisesti, pitää se myös maksaa takaisin.