Pääkirjoitus

Juncker puhui, kiinnostiko ketään?

Pääkirjoitus 16.09.2016

Pakolaiskysymys on yksi vahvimmin EU-maita jakava ongelma.

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker piti keskiviikkona perinteisen linjapuheensa. Puheeseen oli ladattu paljon odotuksia, mutta kiinnostavatko komission puheenjohtajan linjaukset eurooppalaisia?

Europarlamentaarikkojen mielestä pitäisi kiinnostaa. Pirkko Ruohonen-Lernerin (ps.) mielestä Junckerin puhe on vähintäänkin yhtä tärkeä kuin tasavallan presidentin puhe valtiopäivien avajaisissa. Liisa Jaakonsaaren (sd.) mielestä komission puheenjohtajalta odotetaan vastauksia.

Perinteisesti komissio on esittänyt ongelmien ratkaisemiseksi unionin tiivistämistä. Tällä kertaa "Enemmän Eurooppaa" vaatimukset jäivät Junckerin puheessa vähemmälle, vaikka hän esittikin EU:n sotilaallisen yhteistyön tiivistämistä. Junckerin mielestä EU:n pitäisi perustaa unionin operaatioille yhteinen esikunta.

Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mielestä on hyvä, että EU:n puolustuksen kehittämiseksi tulee aloitteita, vaikka kysymys ei olekaan uudesta asiasta. EU:n yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta päätettiin vuonna 2009 voimaan tulleessa Lissabonin sopimuksessa. Niinistön mukaan onkin hyvä, jos EU kykenee viimein tekemään konkreettisia toimia Euroopan puolustuksen kehittämiseksi.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja ulkoministeri Timo Soini (ps.) suhtautuvat esitykseen EU:n yhteisestä esikunnasta varauksellisesti. Soinin mielestä EU:n yhteisellä armeijalla ei ole tulevaisuutta, mutta yhteistyöllä esimerkiksi harjoituksissa ja materiaalihankinnoissa sen sijaan on.

Sysäyksen EU:n yhteisen puolustuksen kehittämiselle antoi vuoden takainen pakolaiskriisi, jonka yhteydessä EU ei kyennyt valvomaan ulkorajojaan.

Juncker arvioi, että EU on pahassa kriisissä. Hän ei ole koskaan aiemmin kohdannut tilannetta, jossa EU-mailla on niin vähän alueita, joissa ne ovat valmiita yhteistyöhön. Junckerin mielestä monet jäsenmaiden johtajat puhuvat vain kotimaansa ongelmista, ja mainitsevat Euroopan vain ohimennen.

Pakolaiskysymys on yksi vahvimmin EU-maita jakava ongelma. Luxemburgin ulkoministerin Jean Asselbornin mielestä Unkari pitäisi erottaa EU:sta joko määräaikaisesti tai pysyvästi, koska Unkarin pakolaispolitiikka ja kansalaisten perusoikeuksien kaventaminen rikkovat jyrkästi EU:n perusarvoja.

Pakolaiskriisin lisäksi EU:lla on muitakin ongelmia. Britannia tekee lähtöä EU:sta. Vapaakauppaneuvottelut Yhdysvaltojen kanssa takkuavat ja kauppasota Venäjän kanssa tulee kalliiksi. Hitaaseen talouskasvuun ja euromaiden velkaongelmiinkin pitäisi löytää ratkaisu.

Tällä hetkellä Euroopan keskuspankki EKP pyrkii helpottamaan talouskriisiä ostamalla yritysten ja jäsenmaiden velkakirjoja 80 miljardilla eurolla kuukaudessa. EKP:n toimet ovat johtaneet siihen, että korkotaso on painunut ennätyksellisen alhaiseksi. Esimerkiksi Suomi on saanut lainaa miinuskorolla.

EKP:n ja EU:n pitää miettiä tarkasti, mitä rahamarkkinoille ja EKP:n hallussa oleville velkakirjoille tapahtuu, kun setelirahoitus jossain vaiheessa lopetetaan.

Talouskasvun ja investointien vauhdittamiseksi Junckerkin esittää EU:n investointirahaston kaksinkertaistamista 630 miljardiin euroon vuoteen 2022 mennessä. Sipilä pitää esitystä kannatettavana, mutta ennen päätöksentekoa pitää selvittää, mitä nykyisillä tuilla on saatu aikaiseksi.

Vaikka EU on kriisissä, niin puheet unionin hajoamisesta ovat ennenaikaisia. EU:n eri instituutioiden pitää kuitenkin parantaa yhteistyötään ja kuunnella nykyistä herkemmällä korvalla, mitä mieltä kansalaiset ovat.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT