Pääkirjoitus

Kotimaista ruokaa ei tarvitse ujostella

Pääkirjoitus 02.08.2017

Tuottajan ja kuluttajan kohtaaminen on tärkeää.

Suomen kesä on täynnä erilaisia tapahtumia. Vaikka tilaisuuksia löytyy laidasta laitaan, yhteistä suurimmalle osalle niistä on ruoka. Ei ole yhdentekevää, millaista ruokaa vierailijoille tarjotaan.

Ruokakulttuuri on yksi merkittävä matkailuvaltti. Koska matkailu Suomeen on vahvassa kasvussa, tarjoaa se hyvän mahdollisuuden tehdä tunnetuksi suomalaista puhdasta ruokaa ja ruokakulttuuria

Tutkimusten mukaan suomalaiset kuluttajat haluavat ostaa kotimaista ruokaa, erityisesti mahdollisimman lähellä tuotettua. Kesällä siihen on erittäin hyvät mahdollisuudet. Tiloilla ja toreilla eri puolilla Suomea on tarjolla monenlaisia, erityisesti sesonkiin liittyviä herkkuja.

Kuluttajat arvostavat jo nyt kotimaista ruokaa. Silti ruuan tuottajien ja kuluttajien kohtaaminen henkilökohtaisesti on tärkeää. Kuluttajat haluavat tietää, mistä heidän ruokansa on lähtöisin ja kuinka se on tuotettu.

Monipuolisten kesätapahtumien lisäksi järjestetään tapahtumia myös puhtaasti kotimaisen ruuan ympärille.

Huomenna torstaina alkaa Helsingin Rautatietorilla kolmipäiväinen Herkkujen Suomi 2017. Torilla on mahdollisuus tavata lähi- ja luomuruuan tuottajia eri puolilta Suomea. Ruokia voi maistella paikan päällä ja ostaa mukaan.

Seitsemättä kertaa järjestettävä tapahtuma on samaan aikaan Syystober-olutjuhlan kanssa eli Rautatietorilla on mahdollisuus tutustua ruuan lisäksi kotimaisten pienpanimoiden tuotteisiin.

MTK:n, SLC:n, Lammin Sahdin ja Pienpanimoliiton järjestämän tapahtuman osastoilla voi ruuan lisäksi tutustua maakuntiin ja suomalaiseen maaseutuun. Kaikilla on mahdollisuus vierailla tapahtumassa, koska sinne on vapaa pääsy.

Kotimaisen lähiruuan suosion kasvu on näkynyt myös Herkkujen Suomi -tapahtumassa. Viime vuonna kotimaiseen ruokaan ja oluisiin kävi tutustumassa 35 000 vierasta. Tarjolla oli sadan eri valmistajan ruokia ja juomia.

Vaikka Helsingissä järjestettävä Herkkujen Suomi -tapahtuma on monia maakuntien tapahtumia suurempi ja saa paljon julkisuutta, ovat maakunnissa olevat tapahtumat yhtä tärkeitä ja arvokkaita.

Esimerkiksi vuonna 1982 ensimmäisen kerran järjestetty Salon iltatori on edelleen alueen tuottajille ja kuluttajille hyvä kohtauspaikka. Kuusjoen tuottajayhdistyksen sihteerin Sanna Mäen mielestä iltatori tarjoaa tuottajille tilaisuuden kertoa kotimaisesta ruuasta ja maaseudusta. Kuluttajat puolestaan voivat muun muassa nähdä, kuinka paljon maataloustuotantoa alueella on. (MT 31.7.)

Tuottajan ja kuluttajan kohtaaminen antaa hyvän tilaisuuden keskustella kotimaisesta ruuasta, sen tuottamisesta sekä kuluttajien odotuksista ja toiveista.

Ruokamarkkinoilla meneillään olevan halpuuttamisen vastapainoksi Salon torilla Kuiron leipomo esittelee asiakkaille konkreettisesti, miten pieni osa leivän hinnasta jää tuottajalle. Tuottajan saamalla leipäpalalla ei nälkä lähde kuluttajalta eikä tuottajalta. Angelniemellä omenatilaa pyörittävä Paula Achrén haluaa tuoda esiin, mitä tapahtuu ennen kuin tuote on kaupassa.

Joskus kuulee sanottavan, ettei suomalainen ruoka ole sen terveellisempää kuin tuontiruoka. Tutkimukset kuitenkin vahvistavat suomalaisen ruuan puhtauden. Euroopan elintarviketurvallisuusviraston Efsan vuotta 2015 koskevan seurantaraportin mukaan suomalainen ruoka on ylivoimaisesti puhtainta.

Sen lisäksi, että suomalainen ruoka on puhdasta, turvallista ja maukasta, tuo ruoka maakuntiin ja koko Suomeen työtä ja toimeentuloa.

Suomalaista ruokaa kelpaa tarjota rohkeasti sekä kotimaisille että ulkomaisille vieraille. Vaatimattomuuteen oman ruokakulttuurimmekaan suhteen ei ole mitään syytä.