Pääkirjoitus

Kynnystä kauppaan pitää madaltaa

Maaseudun Tulevaisuus
Pääkirjoitus 26.02.2014

”Markkinointimaksua perustellaan tasapuolisuudella.”

Suuret kauppaketjut vastustivat ankarasti vuoden alussa voimaan tullutta uutta kilpailulakia.

Kauppaa hiersi erityisesti, että lain mukaan valtakunnallisesti yli 30 prosentin markkinaosuuden omaavien päivittäistavarakaupan ketjujen katsotaan olevan määräävässä markkina-asemassa.

Kaupan mielestä lakiuudistus johtaa hintojen nousuun, tuontiruuan osuuden kasvuun, valikoiman supistumiseen sekä reilun kilpailun rajoittamiseen.

Jo ennen lain voimaantuloa jotkut alueelliset kaupat ryhtyivät toteuttamaan itse tekemäänsä ennustetta ja alensivat paikallisilta tuottajilta suoraan ostamiensa tuotteiden hintoja. Alennuksia perusteltiin tulossa olevalla lakiuudistuksella.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) pääjohtaja Juhani Jokinen ihmetteli viime syksynä kaupan tulkintaa. Hänen mielestään kilpailulakiin vedotaan asioissa, joilla ei ole mitään tekemistä lain kanssa. Jokisen mukaan kauppa voi suosia vapaasti lähiyrittäjien tuotteita, ja maksaa niistä halutessaan enemmän kuin muista tuotteista. (MT 25.11.)

Jokisen mukaan KKV:n tärkeimpiä painopistealueita on päivittäistavarakauppa. Tutkinnassa oli syksyllä muun muassa kaupan riskien siirto tavarantoimittajille. Tuottajien on esimerkiksi pitänyt ostaa hyllyyn jääneet tuotteet takaisin. Myös tavaran toimittajien ja kaupan väliset sopimukset olivat luupin alla.

Selvitettävää virastolla edelleen riittää. Nousiaislainen leipomoyrittäjä Satu Anttila sai vuosi sitten helmikuussa Turun Osuuskaupalta kirjeen, jossa todettiin, että hänen pitää ryhtyä maksamaan kaupalle markkinointitukea 15 prosenttia kuluvan vuoden arvoidusta laskutuksesta. (MT 24.2.)

Kysymyksessä oli selvä kynnysraha. Ilman sitä tuottajan tuotteet häviäisivät hyllystä.

Anttila mukaan summa olisi ollut noin kymmenen prosenttia koko leipomon liikevaihdosta. Anttila ei suostunut markkinarahaa maksamaan ja vuonna 2006 alkanut yhteistyö Turun Osuuskaupan kanssa katkesi.

Turun Osuuskaupan osto- ja valikoimapäällikkö Jukka Laurén perustelee maksua tasapuolisuudella. Hänen mukaansa markkinointituki on käytössä samalla tavalla koko S-ryhmässä.

SOK:n valikoimajohtaja Ilkka Alarotu sysää vastuun alueosuuskaupoille. Hänen mukaansa SOK on sitoutunut eurooppalaisiin hyvien kauppatapojen periaatteisiin ja suosittelee niiden noudattamista myös osuuskaupoille.

KKV:n erikoistutkijan Heli Frosteruksen mukaan virasto ei voi puuttua paikallisen osuuskaupan tekemisiin, koska ei ole selvitetty, onko se paikallisesti määräävässä markkina-asemassa.

Kaikissa tapauksissa tavaraa kauppaan toimittavan yrittäjän on tiedettävä, mitä hän markkinointimaksulla saa. Vaikka markkinointituki on yleisesti käytössä, on sen soveltaminen pieniin paikallisiin tavarantoimittajiin kohtuutonta.

Keskittyneen kaupan neuvotteluvoima on pieniin tavarantoimittajiin nähden kohtuuttoman suuri. Anttilan mukaan moni maksaa markkinointirahaa, koska oman yrityksen puolesta pelätään.

Markkinointimaksun vaatiminen osoittaa kaupan vahvaa asemaa elintarvikeketjussa. Kauppa pystyy rahastamaan sekä ostaessaan että myydessään. Vaikka se ei olisikaan lain vastaista, hyvän kauppatavan kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Pienten lähiruokaa tuottavien yrittäjien kynnystä kaupan hyllyille pitää lisämaksujen sijaan madaltaa. Se olisi tuottajien, kuluttajien sekä myös kaupan etu.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT