Pääkirjoitus

Laman lapset

Maaseudun Tulevaisuus
Pääkirjoitus 27.04.2012

”Lama jakoi kansaa, ja sen vaikutukset jakavat kansaa edelleen.”

Lapsuuden oloilla on suuri vaikutus ihmisen tulevaan elämään. Tästä syystä vanhemmat yleensä vaalivat jälkikasvunsa kehitystä ja hyvinvointia parhaan kykynsä mukaan.

Joskus vanhempien kyky jälkikasvunsa vaalimiseen syystä tai toisesta rajoittuu. Perheiden vaikeudet heijastuvat jatkuessaan helposti myös lasten kykyyn tehdä oikeita ratkaisuja elämässään.

Filosofian tohtori Raija Paananen on tutkinut 1990-luvun alun laman lapsuudessaan kokenutta ikäluokkaa. Nämä vuonna 1987 syntyneet, ovat nyt nuoria aikuisia.

Lama jätti heihin jälkensä. Paanasen tutkimasta joukosta joka viides ei ole edelleenkään valmistunut ammattiin. Yhtä moni heistä on joutunut turvautumaan psykiatriseen apuun. Joka neljäs on tarvinnut yhteiskunnan kustantamaa toimeentulotukea.

Yhteensä kymmenet tuhannet nuoret ja nuoret aikuiset kärsivät edelleen laman jäljistä.

1990-luvun alkuvuodet niittivät yrityksiä kuin heinää, ja vuonna 1994 työttömyys nousi yli 500 000:een. Lama tuntui kaikkialla, mutta erityisesti se koetteli yrityksensä tai työpaikkansa menettäneitä.

Lama jakoi kansaa, ja sen vaikutukset jakavat kansaa edelleen. Vaikeuksissa olevien nuorten taustalta näkyvät lapsuusajan kodin vaikeudet – alkoholi- ja mielenterveysongelmat, masennus sekä köyhyys.

Suomen on tehtävä kaikkensa pelastaakseen kadotettujen nuorten joukko takaisin osaksi yhteiskuntaa. Hallituksen päättämä nuorisotakuu on tässä hyvä alku, mutta asia tarvitsee myös käytännön tekoja sekä yleistä yritysten ja yhteisöjen tukea.

Samalla on huolehdittava, etteivät lama-ajan ongelmat enää periydy. Lasten hyvinvointi on tulevaisuuden hyvinvointia.