Pääkirjoitus

Liike puolueiden välillä kasvaa

Maaseudun Tulevaisuus
Pääkirjoitus 02.04.2012

”Äänestäjät halusivat ravistella politiikan vanhoja valtarakenteita.”

Vuosi sitten pidetyt eduskuntavaalit olivat historialliset ja päätyivät ”isoon jytkyyn”. Perussuomalaiset nousivat puheenjohtajansa Timo Soinin johdolla ryminällä suurten puolueiden joukkoon.

Perussuomalaisten kannatus nousi 15 prosenttiyksikköä ja kansanedustajien määrä kasvoi 39:ään. Toista äärilaitaa edusti silloinen pääministeripuolue keskusta, joka menetti vaaleissa kannatuksestaan seitsemän prosenttiyksikköä ja 16 kansanedustajaa.

Sami Borgin johtama 18 tutkijan ryhmä on selvittänyt, mitä viime eduskuntavaaleissa tapahtui. Muutosvaalit 2011 kirjan mukaan perussuomalaiset keräsi kannatuksestaan kaksi kolmasosaa kolmelta suurelta puolueelta. Edellisissä vaaleissa äänestämättä jättäneiden ja ensimmäistä kertaa äänestäneiden osuus oli noin viidennes.

Perussuomalaiset onnistuivat saamaan aikaisemmissa vaaleissa nukkuneet liikkeelle etenkin pääkaupunkiseudulla.

Eniten perussuomalaisille ääniä menetti SDP, joka pelastui rökäletappiolta liikkuvien äänestäjien ansiosta. Keskustan alamäelle antoi vauhtia se, että osa puolueen kannattajista jätti vaalit väliin.

Tutkijaryhmän mukaan perussuomalaisten historiallisen nousun syitä oli monta. Euroopan talouskriisi ja siihen liittyneet tukitoimet, koko edellisen vaalikauden vellonut vaalirahoituskohu ja ulkomaalaiskeskustelu satoivat perussuomalaisten laariin.

Myös perussuomalaisten kannatuksen noususta kertoneilla mielipidemittauksilla oli vaikutusta. Myönteinen kannatuskehitys toi puolueelle lisää kannattajia, koska voittajajoukkueessa on mukava olla mukana.

Perussyy vaalitulokseen oli, että äänestäjät halusivat ravistella politiikan vanhoja valtarakenteita. Tutkija Kimmo Grönlundin mukaan ”vaalit olivat protestivaalit Suomen poliittisen eliitin konsensuaalisia pariutumisriittejä vastaan”.

Vaalitulokseen vaikutti myös merkittävä muutos poliittisessa kulttuurissa. Tutkimus vahvistaa vanhaa sanontaa, ettei mikään ole niin epäluotettava kuin äänestäjä. Suomessa ei ole koskaan aikaisemmin ollut yhtä vähän puolueuskollisia äänestäjiä kuin nyt. Kynnys vaihtaa puoluetta on alentunut ja äänestämättä jättävien määrä on kasvanut.

Mitä perussuomalaisia äänestäneet sitten saivat? Huolimatta siitä, että puolueelle tarjottiin monta kertaa mahdollisuutta osallistua hallitusneuvotteluihin, Timo Soini johti joukkonsa oppositioon keskustan seuraksi. Toisaalta äänestäjät saivat mitä halusivatkin, koska puolue piti tiukasti kiinni ennen vaaleja esittämistään kynnyskysymyksistä kuten siitä, että Suomen EU-politiikan pitää muuttua.

Hallituksen synnyttäminen ilman ainoaa voittajaa, vaikutti alkuvaiheessa hankalalta. Kokoomuksella ei kuitenkaan ollut varaa hukata saavuttamaansa suurimman puolueen asemaa. SDP asetti perussuomalaisten pelossa kynnyskysymyksiä hallitukseen osallistumiselle. Nämä kynnykset ovat kuitenkin pikku hiljaa hioutuneet pois. Takuiden vaatimiset ovat uusien tukipakettien rakentelun lomassa unohtuneet ja arvonlisäverojakin päätettiin korottaa.

Vaikka presidentinvaalit olivatkin henkilövaalit, osoittivat ne kuitenkin, että muutokset puolueiden kannatusluvuissa voivat olla suuria ja nopeita.

Kaikissa puolueissa luetaan vaalianalyysiä tarkasti. Aikaa menneiden vaalien analysointiin ei kuitenkaan ole paljoa. Syksyllä on edessä kuntavaalit ja taistelu äänistä on entistäkin tiukempaa.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT